Rakentaminen

Työnjohtajien hakemukset tehdään sähköisen asiointipalvelun kautta.

Hakemukseen liitetään tutkintodistus ja cv/referenssilista, joiden avulla rakennusvalvontaviranomainen arvioi henkilön pätevyyttä kyseessä olevaan hankkeeseen.

Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemiskatselmuksella merkitään maastoon lupapiirustusten mukainen rakennusten sijainti sekä tuodaan rakennuspaikalle korkomerkki. Katselmuksen suorittavat kunnan kartoittajat. Katselmus pidetään pääsääntöisesti kaikissa uudisrakennuskohteissa, muutos- ja laajennuskohteissa katselmusta ei yleensä pidetä ellei tälle ole erityistä tarvetta. Rakentajan tai tämän edustajan ei tarvitse välttämättä olla paikalla katselmuksella.

Rakennuksista merkitään ulkoseinän mittojen mukaan neljä nurkkaa per rakennus tai tarvittaessa useampia. Nurkkamerkkinä käytetään maahan lyötävää lyhyttä puupaalua tai maalimerkkiä. Lisäksi rakennuspaikalle tuodaan korkomerkki, joka on tyypillisesti muovinen sihtilappu tai tussimerkki. Korkomerkin korkeustaso on yleensä rakennuspaikalle sopiva lähin tasaluku, ei esimerkiksi rakennuksen lattiakorko.

Ennen katselmusta rakennuspaikalta kannattaa poistaa puusto ja pintamaat. Sorapedin ja mahdolliset salaojakaivot voi rakentaa halutessaan ennen katselmusta, mutta tällöin rakentajan on itse mitoitettava ne oikeaan paikkaan. Jos rakennuspaikalla tarvitaan korkomerkki jo ennen katselmusta, voi lähimpiä kiintopisteitä hakea kartalta tai kysyä tarkemmin maanmittausinsinööriltä.

Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen tilataan sähköisellä lomakkeella. Tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen toivottua katselmusajankohtaa. Rakennuslupaan sisältyy yksi katselmuskäynti. Ylimääräisiä katselmuskäyntejä tehdään hintaan 105 € per käynti.

Aloituskokouksessa käydään läpi tulevaa rakennushanketta ja varmistetaan vastuuhenkilöiden tehtävät. Samalla rakennusvalvonta haluaa varmistaa, että eri osapuolet ovat asianmukaisesti harkinneet rakennusluvassa vahvistettujen lattian ja pihan korkeuslukemien soveltuvuutta.

Aloituskokous pyydetään, kun tontti on raivattu sekä raknnuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen on suoritettu.

Aloituskokouksen yhteydessä sovitaan erillisen aloitusilmoituksen tarpeesta. Aloitusilmoitus tehdään, kun rakennuksen perustustyöt aloitetaan. Aloitusilmoituksen voi tehdä lupapisteen keskusteluikkunan kautta. Aloituskokouksen yhteydessä sovitaan käyttöönotettava tarkastusasiakirja, jota tulee täyttää työmaan edistyessä.

Aloituskokouksessa on oltava mukana vähintään rakennuttaja tai hänen edustajansa, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja sekä rakennusvalvonnan edustaja.

Sijaintikatselmuksella mitataan rakennusten toteutunut sijainti sekä korkeusasema. Samalla tarkistetaan, että vaaditut etäisyydet rajoihin, muihin rakennuksiin sekä rantaan täyttyvät. Katselmuksen suorittavat kunnan kartoittajat. Katselmus pidetään pääsääntöisesti kaikissa uudisrakennus- ja laajennuskohteissa. Rakentajan tai tämän edustajan ei tarvitse välttämättä olla paikalla katselmuksella.​

Sijaintikatselmus pidetään siinä vaiheessa, kun rakennuksen perustukset (sokkeli) ovat valmiit, mutta ennen kuin runkoa aletaan pystyttää. Näin varmistetaan rakennusten luvanmukainen sijainti ja korkeusasema ennen rakennustöiden jatkamista. Katselmuksella mitatut rakennukset päivitetään myös kunnan kartta-aineistoihin.

Sijaintikatselmus tilataan sähköisellä lomakkeella. Tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen toivottua katselmusajankohtaa. Rakennuslupaan sisältyy yksi katselmuskäynti. Ylimääräisiä katselmuskäyntejä tehdään hintaan 75 € per käynti.

Kun rakennuksen runko ja muut kantavat rakenteet on tehty ja rakenteet ovat vielä näkyvissä, pyydetään rakennekatselmus rakennusvalvonnasta. Rakennekatselmuksessa tulee paikalla olla rakennushankkeeseen ryhtyvä sekä vastaava työnjohtaja.          Rakennekatselmuksen tarve päätetään lupapäätöksessä.

Rakennesuunnitelmat tulee olla tallennettuna lupapisteeseen ennen katselmuksen tilaamista.

Katselmuksen voit tilata Sirpa Pynnöseltä 040 133 7400.

Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työmaa on tarvittaessa aidattava ja suojattava siten, ettei työmaasta aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, häiriötä liikenteelle tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Työmaan aitaamisessa tulee huomioida ympäristökuvalliset näkökohdat.

Työmaa ympäristöineen on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistön käytölle.

Työkoneiden poltto- ja voiteluaineet sekä muut vastaavat aineet on varastoitava siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita joudu maaperään.

Rakennusmateriaalit on säilytettävä työmaalla suojattuina. Työmaalla tulee olla sen kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jätehuollon tulee olla suunnitelmallista ja siinä on huomioitava jätemäärän vähentäminen sekä jätteen hyötykäyttö.

Työmaalta ei saa kulkeutua roskia, maa- ja kiviaineksia eikä muita materiaaleja katu- tai muulle yleiselle alueelle tai muualle ympäristöön. Tontilla säilytettäväksi tarkoitettu puusto ja muu kasvillisuus on suojattava asianmukaisesti rakennustyön ajaksi. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontin osat tulee suojata työmaa-aikana erityisen huolellisesti.

Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyön valvonnan yhteydessä, että hankkeeseen ryhtyvä laatii erillisen suojaussuunnitelman. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit, työmaa-aidat ja muut vastaavat työmaarakenteet on poistettava ja työmaa-alue siistittävä viipymättä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu yleinen alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi ja kasvillisuus ennallistettava. Rakennustyömailla ja muissa tilapäisissä toiminnoissa syntyviä ympäristölle tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia vesiä ei saa johtaa vesistöön tai hulevesiviemäriin ilman esikäsittelyä, jolla haitta saadaan poistettua tai riittävästi vähennettyä. Maahan imeyttämisen edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Merkittäviä määriä haitallisia aineita, pH-arvoltaan neutraalista poikkeavia tai kiintoainetta sisältävien työmaavesien syntymisestä on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista.

Vaaditut erityissuunnitelmat on esitetty hankkeen lupapäätöksessä. Erityissuunnitelmat tallennetaan lupapisteeseen. Rakennusvalvonnassa erityissuunnitelmia ei tarkasteta eikä leimata, ainoastaan arkistoidaan sähköisesti. Vastuu erityissuunnitelmien vaatimuksenmukaisuudesta on suunnitelmien laatijalla.

Rakennesuunnitelmat

Rakennepiirustuksiin kuuluvat yleensä paalutus-, perustus-, taso-, vesikatto-, leikkaus-, rakenneosa- ja yksityiskohtapiirustukset sekä elementtien valmistus-, asennus- ja sijoituspiirustukset.

Rakennepiirustuksissa esitetään yleensä rakennuksen perustaminen, rakenteet ja niiden sijoitus tunnuksineen, mitat ja yksityiskohdat, kuten raudoitukset, kiinnitykset,    liitokset, reiät ja heikennykset, rakenteiden ja niiden materiaalien ominaisuudet kantavuuden, äänen-, lämmön-, kosteuden- ja vedeneristyksen, paloturvallisuuden ja säilyvyyden suhteen sekä henkilöturvallisuuden kannalta merkittävien kaiteiden, suojarakenteiden, tikkaiden, kattosiltojen yms. rakenne.

Rakennesuunnitelmaan liittyviä selvityksiä ovat esimerkiksi pohjatutkimus, geotekniset mitoitusperusteet; sekä rakennelaskelmat, joissa esitetään varsinaisten laskelmien lisäksi mitoitusperusteet, rakennemalli, kuormitustapaukset,  vakavuustarkastelut sekä tarvittaessa selvitys käytetyistä atk-ohjelmista tms. laskentaperusteista.

Rakennesuunnitelmista säädetään yksityiskohtaisemmin 1.9.2014 voimaan tulevassa kantavista rakenteista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (477/2014).

Vesi- ja viemärisuunnitelmat

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistopiirustuksiin (kvv-piirustukset) kuuluvat yleensä kvv-asemapiirros, taso-, leikkaus- ja tarvittavat yksityiskohtapiirustukset. Piirustuksiin liittyy linjakaavioita. Kvv-asemapiirroksessa    esitetään yleensä tonttivesijohdot ja tonttiviemärit yleisen verkoston liitoskohtaan  saakka ja verkostojen ulkopuolella riittävässä laajuudessa, kiinteistön alueella olevat muut vesi- ja viemärijohdot, kaivot, puhdistusputket, erottimet ja pumppaamot tms., vesimittarin sijainti. Vesihuoltolaitoksen verkoston ulkopuolella esitetään lisäksi vedenottamon sijainti, jätevesien käsittely sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikka.

Tasopiirustuksissa ja tarvittavissa leikkauspiirustuksissa esitetään yleensä vesijohdot, viemärit, vesi- ja viemäripisteet, vesi- ja viemäriliitäntöjä tarvitsevat laitteet ja varusteet (pumppaamot, erottimet tms.) sekä vesimittarin sijainti. Piirustuksissa esitetään yleensä myös eristykset, vuotojen havaittavuus ja lämmityskaapelit (sijoitus, koot, tilantarpeet, materiaalit ja korkeusasemat).

Linjakaavioissa esitetään yleensä tasojen korkeusasemat, vesijohtokalusteiden  normivirtaamat ja painehäviöt, putkistot varusteineen, viemäripisteet ja normivirtaamat sekä vesi- ja viemärijohtojen mitoitus. Yksi- tai kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa edellä mainitut seikat voidaan esittää linjakaavioiden sijasta tasopiirustuksissa.

Ilmanvaihtosuunnitelmat

Suunnitelmilla osoitetaan, että muualla lainsäädännössä rakennuksen sisä-olosuhteille asetetut vaatimukset täyttyvät.

Ilmanvaihtopiirustuksiin (iv-piirustukset) kuuluvat yleensä taso-, leikkaus- ja tarvittavat yksityiskohtapiirustukset. Piirustuksiin liittyvät toiminta- ja säätö-kaaviot sekä laiteluettelot. Piirustuksissa esitetään yleensä ilmanvaihtolaitoksen sekä painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmään kuuluvat tarvittavat rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyvät ratkaisut kuten palo-osastoinnit, kanavien ja laitteiden sijoitus, eristys, mitoitus ja tiiviysluokka sekä laitteiden puhdistettavuus ja puhdistusluukut. Toiminta- ja säätökaavioissa esitetään yleensä ilmanvaihtojärjestelmän toimintakaavio ja -selostus, ilmanvaihtojärjestelmän ja -laitteiden toiminta eri vuodenaikoina kuormituksen vaihdellessa sekä ilmanvaihtolaitteiden äänitasot.

Kosteudenhallintasuunnitelma

Työmaan aikaisella rakenteiden ja rakennusosien suojauksella ja kosteuden-hallinnalla on merkitystä rakennuksen  käytön terveellisyyteen.

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma sisältää tiedot toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja -tuotteet sekä rakennusosat suojataan koko rakentamisen ajan sään aiheuttamilta haittavaikutuksilta kuten kastumiselta ja jäätymiseltä.

Yleisimmät tarvittavat tiedot ovat tieto sadesuojauksesta kuljetusten, varastoinnin ja rakentamisen aikana sekä toimenpiteet pakkaselta suojaamisesta valutöiden sitoutumisen aikana.

Lisäksi kosteudenhallintasuunnitelmassa osoitetaan toimenpiteet, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen ennen pinnoittamista varmistetaan. Suunnitelmasta käy tällöin ilmi esimerkiksi rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien työmaavarastoinnin aikainen suojaus sekä kosteiden rakennusosien ja rakennuskosteuden kuivattaminen ennen peittävien rakenteiden asentamista.

Vesisopimus
Liittymis- eli vesisopimus voidaan laatia, kun kiinteistöllä on liitoskohtalausunto sekä rakennuslupa.
Sopimus tehdään kaikkien kiinteistön omistajien nimiin ja jokainen omistajista allekirjoittaa vesisopimuksen. Sopimustilauksia vastaanottaa toimistosihteeri.

Liittyminen vesi- ja viemäriverkostoon
Kun rakennuslupa on myönnetty ja vesisopimus on tehty, asiakas tilaa liitokset Lempäälän Vesi Oy:ltä joko verkostoinsinööriltä tai toimistosihteeriltä. Liitosten tilaus tulisi tehdä noin viikkoa ennen toivottua liitosaikaa. Tilauksen yhteydessä tulee esittää toive liitostentekopäivästä sekä ilmoittaa toimitettavan vesijohdon pituus. Putken pituus kannattaa mieluummin mitata maastossa eikä suunnitelmista. Tilausta tehdessä tulee ilmoittaa myös aikooko käyttää rakennusaikaista vettä. Kaikki viemäriputket sekä viemäriin liittyvät kaivot yms. rakenteet tulee liittyjän hankkia itse. Mikäli viemäriin
on valmis liitosvaraus, siihen voi liittyä oman putkiurakoitsijan toimesta, mutta jos viemäriin liittyminen vaatii uuden läpiviennin tekemisen kaivoon, tämän tekee Lempäälän Veden asentajat.

Vesimittari
Vesimittari voidaan asentaa vesijohtoliitoksen yhteydessä tai asiakkaan pyynnöstä myös erikseen
myöhempänä ajankohtana. Vesimittarin on sijoitettava mahdollisimman lähelle perusmuuria tai välittömästi alapohjasta tulevan nousun yläpuolelle. Sijoitusta varaajan alle tai saunaan ei sallita. Vesimittaritila tulee varustaa lattiakaivolla ja vesimittarin kotelointeja tulee välttää tai ne tulee toteuttaa niin, että mahdollinen vuotovesi ohjautuu lattiakaivoon. Vesimittarin lopullisen sijaintipaikan tulee olla huoltoa ja luentaa varten riittävän väljä ja tarvittaessa valaistu. Vesimittarille pääsyn tulee aina olla esteetöntä.

Lempäälän Veden sivuille pääset tästä linkistä.

Lempäälän Veden ohjeeseen pääset tästä linkistä.

Muutoslupa vai RAM?

Jos rakennustyön aikana on tarve poiketa myönnetyn rakennusluvan hyväksytyistä pääpiirustuksista, asia käsitellään yleensä muutoslupana. Se voidaan joissain tapauksissa käsitellä rakennusaikaisen muutoksen hyväksyntänä (RAM). Hakijan tai hänen valtuuttamansa suunnittelijan on syytä käydä lupakäsittelijän kanssa läpi muutosasia hyvissä ajoin ennen toimenpiteen suorittamista. Lupakäsittelijä arvioi, kumpi on oikea menettelytapa.

Muutoslupaa yleensä edellyttävät seuraavat toimenpiteet:

• kokonaan uuden rakenteen tai rakennusosan rakentaminen
• hankkeen laajuuden muutokset
• turvallisuuteen liittyvien merkintöjen muuttaminen (esim. palo-osastointi)
• naapurin asemaan liittyvien muutosten hyväksyttäminen

Rakennusvalvonnan päättäjä on sama kuin alkuperäisen ”kantaluvan” päättäjä.

RAM-hyväksynnän käyttö

Muiden kuin edellä mainittujen vähäisten muutosten osalta voidaan antaa suostumus poikkeamiseen hyväksytyistä pääpiirustuksista. Myös pääsuunnittelijan vaihtaminen hankkeessa käsitellään yleensä RAM-hyväksyntänä. Päättäjä on hankkeen lupakäsittelijä.

Näin haet muutoslupaa tai RAM-hyväksyntää

• Muutokset haetaan aina Lupapiste-palvelun kautta. Hakija avaa uuden lupa-asian ’Hae muutoslupaa’ –painikkeella.
• Jos myönnetty kantalupa on jo haettu Lupapiste-palvelun kautta, suunnittelijoiden tiedot siirtyvät automaattisesti tälle uudelle muutoslupahakemukselle.
• Jos myönnetty kantalupa ei ole vielä Lupapiste-palvelussa (haettu paperisena), ole heti yhteydessä toimistosihteeriin tai hankkeen lupakäsittelijään, joka avaa kantaluvan Lupapisteeseen ja valtuuttaa hakijan. Vasta silloin uutta muutoslupaa voidaan hakea. Tällöin on suunnittelijat valtuutettava erikseen mukaan hankkeelle.
• Hakemuksen kohtaan ’Hankkeen kuvaus’ tulee lisätä alkuperäisen hankekuvauksen jälkeen otsikko ’MUUTOS’ ja sen perään lyhyt kuvaus muutostoimenpiteestä. Muutoslupahakemukseen tulee liittää ne pääpiirustukset, joihin muutoksia kohdistuu. Muutokset tulee merkitä kaikkiin piirustuksiin muutosaluein tai lupakäsittelijän kanssa sovittavalla muulla selkeällä esitystavalla. Lisäksi muutoksista on merkittävä lyhyt kooste nimiösivulle.
• Lupakäsittelijä ratkaisee lupamenettelyn. Tarvittaessa viranomainen kuulee naapurit, jos hakija ei ole sitä tehnyt.

Kaikille Lempäälän kunnan hallinnoimilla alueilla tehtäville kaivuu- ja maanrakennustöille tarvitaan aina lupa, joka haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta. Kaivuu- ja maanrakennustöille lupaa haetaan katu- ja sijoituslupahakemuksella. Haku tapahtuu hakuohjeiden ja lupaehtojen mukaisesti. Kaivulupaa kutsutaan myös nimillä katulupa ja työlupa.

Lupakäytännön ja siihen liittyvän valvonnan tavoitteena on varmistaa, että alueen käyttäminen on työn aikanakin turvallista ja että työmaan ympäristö pysyy riittävän siistinä. Työn jälkeen tarkastetaan, että alue on alkuperäistä vastaavassa kunnossa.

Lisätietoa: Hakuohje ja lupaehdot https://www.lempaala.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-  liikenne/katujen-ja-viheralueiden-kayttoluvat-ja-vuokraus/

Hae katu- ja sijoituslupaa lupapisteen kautta ja lupapisteeseen pääset tästä linkistä.

Valtion omistamille alueille tehtäville kaivuu- ja maanrakennustöille haetaan lupaa Pirkanmaan ELY-keskukselta. Pirkanmaan ELY-keskuksen sivuille pääset tästä linkistä.

Yksityisteillä tehtäville kaivuu- ja maanrakennustöille haetaan lupaa tiekunnalta. Maanmittauslaitos ylläpitää yksityisteiden rekisteriä.