Koululaisen kompassi

Koulutiedon aloitussivu vanhemmille

Koulutiedon aloitussivu vanhemmille

Etusivu / Kasvatus ja opetus / Koululaisen kompassi

Koululaisen kompassi

Nimi Koululaisen kompassi tarkoittaa sivua, josta koululaiset ja erityisesti vanhemmat saavat tärkeimmät oppimiseen ja tukipalveluihin liittyvät perustiedot. Käymällä sivun läpi ja tutustumalla tämän sivun artikkeleihin otat haltuun Lempäälän koulujen keskeiset asiat. Sivu on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan koululaisen huoltajia varten. Tällä sivulla on myös runsaasti linkkejä lisätiedon saamiseksi. Kannustamme selailemaan Lempäälän sivistyksen ja opetuksen kotisivuja.

Kompassin sisällys

Koulujen arvot

Lempäälän koulut esittelyssä – koulujen nostot

Opiskeluhuoltosuunnitelma

Kouluruokailu Lempäälän kunnassa

Kirjasto on kohtaamispaikka

Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia

Etsivä harrastustoiminta auttaa nuoret harrastusten pariin

Keräämme koulumuistoja Lempäälästä – jaa koulumuistosi

Kouluaiheisia linkkejä Lempäälän opetuksen sivuille sekä someen

Lempäälän koulujen arvot

Kuntaa, sen henkilöstöä ja päättäjiä on helppo lähestyä. Olemme helposti tavoitettavissa ja arvostamme vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa. Kun meiltä kysytään, me vastaamme.

Lapsen oikeudet toteutuvat kunnan palveluissa, ja lapset ja nuoret vaikuttavat itselleen merkityksellisiin asioihin. Kunnassa on käytössä ajanmukaiset digilaitteet ja digitaaliset toimintatavat. Kasvatamme lapsia ja nuoria siihen maailmaan, jossa he tulevaisuudessa elävät. Luomme yhdessä arvostavaa työyhteisöä ja edistyksellistä vuorovaikutusta. Ylläpidämme työhyvinvointia ja parannamme henkilöstön työkykyä.

Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja kumppanuustiimeissä toimivien yhteistyökumppanien kanssa. Panostamalla lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä koulutukseen edistämme asukkaiden juurtumista Lempäälään. Varmistamme laadukkaan ja yhdenvertaisen koulutuksen. Jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen ja ryhmäkoot ovat kohtuulliset varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Mahdollistamme monipuoliset ja helposti saavutettavat harrastusmahdollisuudet. Lisäksi koulujen oppilaskunnat lisäävät yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta.

    • Kiusaamisen ehkäiseminen – selkeät, dokumentoidut kiusaamisselvittelyt
    • Koululaisen saavutettavissa oleva tukiverkosto (kouluterveydenhoitaja, -psykologit, -psyykkarit ja -lääkärit); Oh-henkilöstö lisää jalkautumista / välituntitoimintaa
    • Matalan kynnyksen digitaaliset viestintäalustat (esim. Wilma, sähköpostit jne., Facebook, Sivistyksen nettisivut)
    • Pyydä apua -nappi nuorille Lempäälän kotisivuilla
    • Hyvä kouluruokailu ja terveellisiin elämäntapoihin kannus­tami­nen – oppilaiden osallisuus ruokailujen suunnittelussa
    • Poissaolojen seuranta, kasvatuskeskustelut, korvaaminen (poikien poissaolot)

  • Digihanke – omat kannattavat eri luokka-asteille asteittain
  • Oppimisympäristöihin panostaminen (uusi koulurakennus, koulujen remontit)
  • Modernit, oppilasta osallistavat opetusmenetelmät – koulutie omassa kunnassa esiopetuksesta ylioppilaaksi mahdollinen
  • Oppilaiden kouluviihtyvyyteen panostaminen, me -henki
  • Huomaa hyvä – positiivinen pedagogiikka –projekti
  • Työhönsä sitoutuneet opettajat ja oppimisen tukihenkilöstö
  • Koulupsykologien määrää on lisätty; Hyvinvointiohjaaja 2-asteelle; kuraattori nimetään joka koululle
  • Nykyaikainen kunnankirjasto oppimisen tukena

  • Laadullisen palautteen antaminen oppilaalle oppimisen edistymisestä lisää vuorovaikutusta kodin ja koulun välillä
  • Oppilaskuntatoiminta, Nuorten vaikuttajaryhmä – nuorten kuuntelu herkällä korvalla
  • Kouluterveyskyselyt – nuorten hyvinvoinnin koko kuva
  • Koulun yhteistyö sidosryhmien kanssa, esim. paikalliset yritykset
  • Pitkävälkkä liikuttaa, koulun omat kerhot
  • Kunnan harrastusmahdollisuudet (esim. liikuntatilat, kulttuuriharrastukset)
  • Erilaiset kampanjateemat: Harrastava koululainen, nuorisopassi, Lapsiystävällinen kunta

Marianne Liimatainen, opetuspäällikkö

Takaisin sisällysluetteloon

Lempäälä – koulujen kehto. Koulut esittelyssä

Alla olevasta taulukosta näet Lempäälän koulujen tilastotietoa.

Linkkejä koulujen sivuihin

YläkoulutIsot alakoulutKyläkoulut
Hakkari
Kanava
Sääksjärvien yläkoulu		Lempoinen
Moisio
Kulju
Sääksjärven alakoulu		Kuokkala
Nurmi
Säijä
Mattila
Kelho
Lastunen

Lempäälän koulujen nostoja

  • Kanavan koulussa koulun perustaminen ja arvopohjan sekä toimintakulttuurin vakiinnuttaminen. Keskeiset arvot: Kanava kohtaa, Kanava kuuntelee.
  • Oppilaiden osallistaminen– päämääränä hyvinvointi ja turvallinen arki. Kohtaamisen ja kuuntelemisen -toimintakulttuuri –> positiivisen palautteen merkitys ja lisääntyminen. Vuorovaikutus ja viestintä – kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tunne lisääntyy. Tavoitteena on, että vähintään 90 % oppilaista ja henkilöstöstä kokee saaneensa positiivista palautetta vuoden aikana.
  • Normaalin kouluarjen sääntöjen mukaisen toiminnan lisäksi keinoina kasvattaa nuoria hyviin tapoihin ovat luokanvalvojavartit, yhteiset tapahtumat sekä Huomaa hyvä -vahvuuspedagogiikka
  • Kanavan koulu on mukana SKY – yhteisöllinen koulu -hankkeessa, jossa painopiste. Hyvinvointituntien kehittäminen, jossa yläkoulujen positiivista pedagogiikkaa ja vahvuusajattelua vahvistetaan lukuvuoden aikana.
  • Liikkuvan koulun toiminnan käynnistäminen Kanavan koulussa.

  • Oppilaiden digitaitojen vahvistaminen Uudet lukutaidot hankkeen myötä (digimentorointi)
  • Henkilökohtaisten digilaitteiden käyttöönotto lukuvuoden 2023 – 2024 aikana
  • 7. luokkien luokanvalvojatunnit: luokanvalvojien yhteistyö ja koulutus, seutuyhteistyössä

  • Nivelvaiheyhteistyön edistäminen – tavoitteena laadukas pedagogiikka ja vahvuuksien kautta kannustaminen huomaa hyvä -hengessä
  • Oppilaiden digitaitojen vahvistaminen Uudet lukutaidot -hankkeen myötä (digimentorointi). Henkilökohtaisten digilaitteiden käyttöönotto ja digipedagogisten valmiuksien kehittäminen lukuvuoden aikana
  • 7- luokkien luokanvalvojatunnit

  • Kestävää kasvua ja turvallisuutta Lempoisten koulussa. Turvallinen oppimisympäristö ja välittävät aikuiset.
  • Digitaalisen ja perinteiden koulumaailman yhteensovittaminen
  • Kaveritaitojen vahvistaminen.
  • Esi- ja perusopetuksen sekä APIP-toiminnan nivelvaiheyhteistyön edistäminen – tavoitteena laadukas kokopäiväpedagogiikka
  • Lukujärjestyksiin sovitetut yhteistyötunnit varhaiskasvatuksen ja alakoulun välillä (esim.  teemaviikkoja jonkin oppisisällön ympärillä, opiskelua yhdessä, liikunta- ja retkipäiviä)

  • Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheyhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen
  • Esi- ja perusopetuksen sekä APIP-toiminnan nivelvaiheyhtesityö
  • Oppilaiden digitaitojen vahvistaminen (digimentorointi)
  • Henkilökohtaisten digilaitteiden käyttöönotto lukuvuoden aikana
  • Moision koulu on ollut mukana Erasmus-hankkeessa lukuvuosina 2012-22. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta Erasmus-hankkeen jatkolle.
  • Useille luokilla on oma luokkavaltuusto, jossa harjaannutaan yhteiseen päätöksentekoon sekä sopimiseen omaa luokkaa koskevissa asioissa.
  • Koulun ulkopuolisten toimijoiden osallistaminen: esim. Harrastava koululainen -hankekerhot, soiton ja laulun opetus sekä liikuntavälineiden ja -varastojen yhteiskäyttö Moision liikuntahallilla.

  • Kiusaamiseen puuttuminen Sopu-mallin menetelmin
  • Levollisen kouluarjen luominen
  • Informaatioteknologian tarkoituksenmukainen niveltäminen koulutyöhön
  • Joustavan esi- ja alkuopetuksen kokeilu käynnistyy
  • Hankerahoituksella on palkattu jousto-opettaja
  • Henkilökohtaiset Cromebookit otetaan käyttöön 4-luokilla
  • Oppilaiden ja koulun ulkopuolisten toimijoiden osallistaminen (esim. Vanheimpainyhdistys, seurakunta, kirjasto, kunnan nuorisotoimi, Harrastava koululainen -hanke.

  • Yhteiset tapahtumat koulussa (yhteisöllisyys)
  • Keskittyminen perusopetukseen
  • Joustava esi- ja alkuopetus
  • Olemme mukana Harrastava koululainen -hankkeessa
  • Kerhoja: esim. koirakerho, kokkikerho, roolipelikerho, bändikerho

  • Oppilaiden osallistamisen lisääminen koulun yhteisten asioiden suunnittelussa
  • Kohteliaat käytöstavat kouluarjessa
  • Ruokaillaan rauhassa ja monipuolisesti
  • Kerhoja: Kokkikerho, Liikuntaseikkailu, mahdollisesti pesäpallokerho

  • Oppilaiden osallistamisen lisäämin koulun yhteisten asioiden suunnittelussa
  • Kohteliaat käytöstavat kouluarjessa ja viihtymisen ja jaksamista tukevan kouluruokailun kehittäminen
  • Kirjallisuuden ja lukemisen vahvistaminen osaksi kouluarkea
  • Kerhoja: Liikuntaseikkailu, käsityökerho. Kerhokalenteri koulun ilmoitustaululla ja koulun verkkosivuilla.
  • Vanhempainyhdistyksen tiivistä yhteistyötä koulun kanssa: retkien, tapahtumien ja hankintojen sponsorointia
  • Hankerahoilla on palkattu kyläkoulujen yhteinen koulunkäynnin ohjaaja Mattilaan ja Säijään

  • Mattilan koulussa arkiliikunta on osana jokapäiväistä toimintaan
  • Kouluruokailun tärkeys; syödään oikeasti eikä vain sotketa lautasta
  • Kiireetön ja turvallinen työskentely- ja opiskeluympäristö kaikilla
  • Hankerahoilla on palkattu kyläkoulujen yhteinen koulunkäynnin ohjaaja Mattilaan ja Säijään
  • Kehoja: kepparikerho ja palloilukerho, Minecraft-kerho etänä, vanhempainyhdistyksen pelikerho

  • Kouluruokailun tärkeys ja siinä ruokailun ohella ruokahävikin pienentäminen asennekasvatuksella
  • Turvallinen oppimisympäristö: Luodaan henkilökunnan ja oppilaiden kanssa puitteet mukavaan opiskeluun kunnioittamalla toisiamme ja antamalla tilaa jokaisen olla oma itsensä. Kiusaamisessa on nollatoleranssi.
  • Liikuntaa lisätään lasten koulupäivään, jotta jaksaminen saadaan kaikilla paremmalla tasolle. Erilaiset liikunnalliset tuokiot tulevat osaksi useiden lukuaineidenkin tunteja.
  • Kerhot Kokkikerho, Minecraft-kerho etänä

  • Joustavaan esi- ja alkuopetukseen panostaminen.
  • Oppilaiden terveelliset ruokailutavat. Teemme paljon töitä oppilaiden ruokailutapojen ja -tottumusten vakiinnuttamiseksi. Kannustamme oppilaita terveisiin elämäntapoihin ja kestävään kehitykseen.
  • Oppilaista välitetään.

Uusi opiskeluhuoltosuunnitelma – Lapsille ja nuorille palvelut ovat ihmisiä

Lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa tuen tarpeen tunnistaminen ja avun vastaanottaminen edellyttävät onnistunutta kohtaamista ja luottamuksen syntymistä. Kouluissa ja oppilaitoksissa on mahdollista tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja päästä kiinni yhteisön ja yksilöiden hyvinvointiriskeihin jo varhaisessa vaiheessa. Opiskeluhuollon palveluissakin ennaltaehkäisevä, koko yhteisön hyvinvointia tukeva työ, on se ensisijainen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvän luokka- ja yhteisödynamiikan varmistamista, kiusaamista ehkäisevää työtä sekä kouluyhteisön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtimista.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kouluyhteisöissä kaikille, ja se kutsuu mukaan koulun aikuiset ja oppilaat, vanhemmat ja myös koulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit. Kohtaaminen keskiössä -julkaisussa yhteinen vastuu kuvataan seuraavasti: ”Ihmisen luottamus on perusluonteeltaan yhteisöllistä. Olemme kaikki yhteisesti vastuussa siitä, miten lapset onnistuvat muodostamaan sellaisen luottamuksen, että he voivat keskittyä kulloinkin keskeiseen tehtäväänsä, on se sitten leikkiminen, koulussa oppiminen, harrastaminen tai sosiaalisten suhteiden luominen.” (Kohtaaminen keskiössä – Lapsi- ja nuorisolähtöisyys opiskeluhuollon palveluissa 2019, 19) 

Yhteisöllisen opiskeluhuollon lisäksi kuntien ja hyvinvointialueen tulee yhdessä huolehtia yksilökohtaisista opiskeluhuollon palveluista, joita ovat koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Kouluympäristöön sijoittuminen tekee näistä palveluista ainutlaatuisia: Jo alakoululainen voi hakeutua itse vastaanotolle. Opiskeluhuollossa lapset ja nuoret saavat ensimmäisiä kokemuksia itsenäisestä asiakkuudesta palveluissa. Kokemukset muokkaavat käsityksiä niin palveluista kuin avunsaannista yleensäkin. Sekä hyvät että huonot kokemukset vaikuttavat jatkossa muihin palveluihin hakeutumiseen sekä niihin liittyviin ennakkoluuloihin ja odotuksiin. On tärkeä muistaa, että lapsille ja nuorille palvelut ovat aina ihmisiä, ja joskus yksikin luottamuksellinen kohtaaminen voi saada alulle isoja ja merkittäviä asioita.

Lempäälässä toteutettavaa yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuoltoa kuvataan tarkemmin syksyllä 2023 päivitetyssä opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

Tuija Ylä-Himanka, kehittämispäällikkö

Takaisin sisällysluetteloon

Kouluruokailu Lempäälän kunnassa

Kouluruokailun tehtävänä on edistää oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä tarjota paikka hyvän ravitsemuksen ja ruokatapojen oppimiselle. Monipuolinen ja täysipainoinen ateria tukee oppilaiden fyysistä hyvinvointia, sekä parantaa oppimiskykyä.  Koululounaan ei suinkaan ole tarkoitus täyttää mahaa koko päiväksi vaan opastaa kokonaisvaltaiseen hyvään ravitsemukseen. Auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään hyvien ruokavalintojen syitä ja edellytyksiä. Kouluruokailun tavoitteena on opastaa kestävään elämäntapaan, kulttuuriosaamiseen sekä hyvään ruoka- ja tapakasvatukseen. Voimme siis todeta kouluruokailulla olevan monta tavoitetta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Emme kuitenkaan voi unohtaa kouluajan ulkopuolella tapahtuvan ravitsemuksen tärkeyttä.

Lempäälän ruokalapalveluissa panostamme kouluruokailuun ja seuraamme lasten- ja nuorten ruokailuaktivisuutta säännöllisesti. Kouluterveyskyselyn kautta pystymme keräämään tietoa ruoan maistuvuudesta ja kouluruokailuun osallistumisesta. Kouluterveyskyselyn tuloksista olemme havainneet, että ruokailuun osallistuminen on yksi keskeinen asia, johon tulee kiinnittää huomiota kuin myös kaikkien aterianosien ottaminen lounaalla, joka turvaa kattavan ja mahan täyttävän koululounaan.  Ruokakasvatuksella ja hyvällä ruokapuheella on ollut ollut hyvää vaikutusta oppilaisiin, sillä kouluterveyskyselyn mukaan alakoululaisten tulokset ovat monelta osa-alueelta parantuneet mm. laadulliset ja määrälliset tekijät.

Ruokapalvelujen tuottamisessa on tärkeää rakentaa kestävät ja hyvät arvot toiminnan pohjalle. Omilla arvoillamme haluamme tuoda esille meille tärkeitä asioita, sekä sitä kautta levittää esimerkkiä myös kaikille asiakkaillemme hyvien arvojen tärkeydestä. Meille tärkeitä arvoja ovat terveyden- ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen, laadukkuus, vastuullisuus, luotettavuus ja kumppanuus. Näillä arvoilla haluamme edistää paremman ravitsemuksen toteutumista tuottamalla ajanmukaista arkiruokaa Lempäälän kunnan lapsille ja nuorille. Arvojen näyttäessä suuntaa ravitsemussuunnitelmamme kokoaa yhteen toimintamme kannalta tärkeät osa-alueet, jonka punaisena lankana toimii valtakunnalliset ravitsemussuositukset.

Pyrimme vaikuttamaan parempaan ravitsemukseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kouluruokailun osalta osallisuuden ja ruokakasvatuksen kautta. Osallisuutta toteutetaan muun muassa makuraatien ja kyselyiden kautta, jossa jokainen pääsee vaikuttamaan omalla panoksellaan ruokapalvelujen toiminnan kehittämiseen. Ruokakasvatuksen tavoitteena on lisätä tietoisuuttaa hyvästä ravitsemuksesta ja kestävästä elämäntavasta eri osallisuuden tavoin. Ruokakasvatuksella pyritään vaikuttamaan lasten ja nuorten ruokavalintoihin yhteisöllisesti ja läpi leikkaavasti. Ruokakasvatus on laaja käsite, mutta muun muassa se ilmenee positiivisella ruokapuheella, eri maiden ruokakulttuurien ymmärtämisellä, myönteisen kehonkuvan ja ruokailon synnyttäjänä. Ruokakasvatuksella on tärkeä rooli yhteistyön lujittamisessa lasten, nuorten, kuntalaisten ja erityisesti kunnan eri toimijoiden välillä.  Paremman ravitsemuksen ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitsemme avuksemme meitä kaikkia aikuisia.

Liisa Belaid, ruokapalvelupäällikkö

Takaisin sisällysluetteloon

Kirjasto on kohtaamispaikka: kulttuurihyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luomassa

Kirjasto on perheiden sekä kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kumppani lukemisen ja monilukutaitojen edistämisessä. Kirjasto on myös kaiken ikäisten yhteinen olohuone ja kulttuurin tarjoaja myös virtuaalisissa ympäristöissä.

Kirjastoon lapset ja nuoret voivat tulla viettämään aikaa yksin tai kavereiden kanssa. Kirjaston käyttöä ja samalla yhteiskunnassa toimimista opetellaan perheen yhteisillä kirjastoretkillä ja luokkavierailuilla. Kirjastokäynnit ja kirjoista jutteleminen luovat pohjaa elinikäiselle lukuharrastukselle ja kulttuurihyvinvoinnille.

Lempäälässä palvelevat pääkirjasto, Kuljun ja Sääksjärven lähikirjastot sekä Yhteisöbussi Lempi. Olemme osa PIKI-kirjastokimppaa: sama kirjastokortti käy kaikissa Pirkanmaan yleisissä kirjastoissa. Meiltä löydät kirjoja, elokuvia, musiikkia ja pelejä kaiken ikäisille – käytössäsi ovat myös monipuoliset e-aineistot. Sääksjärven kirjastosta voit lainata lisäksi liikuntavälineitä, mm. kesäpelejä, lumikenkiä ja kuntosalikortin. Pääkirjastossa käytössäsi ovat pelihuone, musiikinkuunteluhuone, soittohuone, useita työtiloja, välipalakeittiö sekä pienten lasten oma tila Lorupussi. Kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä myös nuorisopalvelujen kanssa: pääkirjaston nuortentila Kirkonrotassa on säännöllisesti nuorille suunnattua toimintaa.

Lempäälän kirjastopolku

Lukutaitotyö on yksi kirjastojen ydintehtävistä. Lukutaitojen ja lukemisen edistäminen on moniammatillista yhteistyötä, jota tehdään vauvasta vaariin – neuvolasta vanhusten palveluasumisyksikköihin. Tuetaan lukemista yhdessä!

Lempäälässä koulun ja kirjaston yhteistyötä ohjaa yhteistyöohjelma, jossa määritellään vuosittaiset sisällöt eri luokka-asteille: eskareille toimitetaan kirjakasseja, ekaluokkalaiset tutustuvat lähimpään kirjastoon, isommille vinkataan kirjoja ja opetetaan tiedonhakua. Myös yläkouluilla ja lukiossa vierailee kirjavinkkari ja informaatikko käy opettamassa tiedonhakua. Jokaisella koululla on kirjastovastaava-opettaja, joka välittää koulun henkilöstölle tietoa kirjaston palveluista. Opettajat voivat myös lainata aineistoa oppilaiden käyttöön yhteisökortilla.

Lempäälässä koululaisten asioista vastaavat lastentiimi ja nuortentiimi. Pidämme vuosittain lapsille ja nuorille noin 160–200 opetustuokiota: kirjastonkäytön opastusta, kirjavinkkausta, tiedonhaun opetusta ja lukuhetkiä. Järjestämme myös lukukoiratoimintaa ja monenlaisia tapahtumia, jotka löydät Lempäälän tapahtumakalenterista. Yhteisöbussi Lempi vie kirjastopalvelut kouluille ja päiväkoteihin sekä toimii iltaisin liikkuvana nuorisotilana.

Kirjasto koordinoi myös erilaisia lukuhankkeita. Esimerkiksi vuonna 2021-2022 Leikiten lukijaksi -hankkeessa jokaiseen esi- ja alkuopetusryhmään hankittiin lukumajoja, järjestettiin koulutuksia ja uudistettiin opetukseen lainattavat kirjakassit varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien aihealueita vastaaviksi. Vuonna 2023-2024 keskitymme erityisesti alle 3-vuotiaiden lukemisen edistämiseen Luetaan yhdessä! -hankkeessa.

Lukemisesta on tutkitusti paljon hyötyä mm. lapsen kielelliselle kehitykselle, empatian ja itseilmaisun taidoille sekä tuleville lukutaidoille. Tarinoiden avulla lapsi ja nuori työstää omia ajatuksiaan, saa sanoja ilmaista itseään ja tunteitaan, saa vertaistukea omaan elämäänsä ja tutustuu toisenlaisiin elämänpiireihin ja kulttuureihin.

Sekä lapsen että nuoren lukemisen tukemisessa tärkeintä ovat yhteiset säännölliset lukuhetket, kirjojen hyvä saatavuus ja myönteinen lukemisen malli. Lukuharrastus voi olla koko perheen yhteinen juttu: jutellaan kirjoista ja lukemisesta sekä käydään porukalla kirjastossa. Mukavat lukukokemukset luovat lukuiloa ja lisäävät lukumotivaatiota. Lukeminen on taito, joka kehittyy vain lukemalla!

Lukemaan oppiminen vaatii monenlaisia taitoja, jotka karttuvat pikkuhiljaa jo varhaislapsuudesta alkaen. Lukemisen perustaa luodaan jo silloin, kun vauvalle jutellaan, lorutellaan ja lauletaan. Varhaislapsuuden lukukokemukset tukevat kielellistä kehitystä, antavat valmiuksia tuleville lukutaidoille ja luovat myönteistä asennetta lukemiseen. Siksi jo pienelle lapselle kannattaa lukea – mutta koskaan ei ole myöhäistä aloittaa! Kirjoista on myös monenlaista apua niin lapsiperheiden arjessa kuin lapsiryhmissä: kirjojen avulla voidaan opetella uusia taitoja, sanoittaa hankalia tunteita tai käsitellä vaikeitakin aiheita.

Lukutaito on hieno saavutus jota kannattaa juhlia! Sujuvaksi lukijaksi kehittyminen vaatii kuitenkin edelleen aikuisten tukea ja kannustusta. Yhteisiä lukuhetkiä tulisi jatkaa vielä silloinkin, kun lapsi lukee itse: ääneen lukemisesta on tutkitusti hyötyä ainakin 13-vuotiaaksi saakka.

Lukutaidon kehittymiseksi on tärkeää, että lapsi tai nuori löytää mieluista luettavaa. Kirjastosta sitä löytyy usein kuin itsestään. Voit myös pyytää lapsellesi sopivia lukuvinkkejä kirjaston henkilökunnalta, he auttavat mielellään! Kun kirjasto ja sen henkilökunta tulevat tutuksi, koululainen osaa myöhemminkin etsiä itselleen sopivaa luettavaa. Kirjasto tukee lukuharrastusta monin tavoin: esimerkiksi lukukoiratoiminta tarjoaa myönteisiä lukukokemuksia, jotka ovat erityisen tärkeitä silloin, kun lukeminen on vaikeaa.

Jos lapsen tai nuoren on vaikea löytää kiinnostavaa luettavaa, rohkaise häntä kokeilemaan erilaisia kirjoja, jotta omat suosikit löytyvät. Sopiva tarina imaisee mukaansa: kirjaa ei ole pakko lukea loppuun asti. Jos lukemaan keskittyminen on vaikeaa, tarjoa lapselle tai nuorelle lyhyempiä tekstejä, esim. novelleja, sarjakuvia ja sarjakuvaromaaneja. Joskus lukuilo löytyy tv-sarjan, elokuvan tai musiikin kautta: tarkista, onko lapsen suosikeista tehty kirjaa. Myös lukurauha on tärkeää kaikenikäisille: lukemiseen on helpompi keskittyä, kun tila on rauhallinen eikä kukaan keskeytä.

Koululaisen lukemisen tukeminen voi olla vaikeaa, jos ei itse ole kiinnostunut kirjoista tai jos lukeminen on ollut vaikeaa. Moni aikuinen on kuitenkin huomannut, että lasten kanssa lukeminen on hyvin erilaista kuin oma lukeminen: parhaimmillaan yhteiset lukuhetket ovat korjanneet lapsuuden huonoja lukukokemuksia, ja vanhempi on itsekin innostunut lukemisesta ensimmäistä

kertaa elämässään! Yhteisiä lukuhetkiä voi viettää myös kuuntelemalla äänikirjaa.

Etenkin nuorten elämässä koulu, kaverit ja harrastukset vievät paljon aikaa ja vapaa-ajan lukeminen saattaa unohtua. Moni kuitenkin palaa myöhemmin lukuharrastuksen pariin, jos lukemiselle on lapsuudessa rakentunut vahva perusta ja kirjastonkäyttö on tullut tutuksi. On myös muistettava, että nuoret lukevat jatkuvasti erilaisia multimediatekstejä, joiden hallinta on oma taitolajinsa. Vastakkainasettelun ja arvostelun sijaan on tärkeää olla kiinnostunut lasten ja nuorten lukumieltymyksistä ja erilaisista kulttuurisisällöistä: esimerkiksi sarjakuvat ja elokuvat ovat tarinallista kulttuuria, jotka voivat tuottaa taide-elämyksiä yhtä lailla kuin kirjakin. Oleellista on, että nuoret löytävät oman tapansa nauttia kulttuurista.

Monilukutaidot kehittyvät jatkuvasti, koko loppuelämän. Kirjasto tarjoaa koko perheelle tukea lukemiseen ja monipuolisia sisältöjä kulttuurin kokemiseen, taide-elämyksiin ja viihteeseen. Kirjastossa nähdään!

Lue lisää

Tietoa lukutaidosta ja lukemisen merkityksestä: https://lukukeskus.fi/

Lukuvinkkejä lapsille ja nuorille: https://lukemo.fi/

PIKI-kirjastojen vinkit ja palvelut verkossa: https://piki.finna.fi/

Lempäälän kirjasto: https://www.lempaala.fi/vapaa-aika/kirjastot/

Tapahtumakalenteri: https://tapahtumat.lempaala.fi

Takaisin sisällysluetteloon

Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia

Raportti nojaa THL:n kouluterveyskyselyn 2023 lukuihin. Raportissa käydään THL:n kouluterveyden osa-alueet läpi Lempäälän alakoulun, yläkoulun ja lukion osalta. Ensisijainen vertailukohde Lempäälän kunnalle on Pirkanmaa: Alueellinen vertailu on tehty Lempäälän ja Pirkanmaan hyvinvointialueen välillä.

Lataa koko raportti pdf -tästä.

Lukiossa olevilla menee hyvin

Osallisuuden kokemus on vahva Lempäälän lukiolaisilla. Noin 80 % kokee kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Suurin osa lukiolaisista kokee tarpeellinen muille ihmisille 68,8 %. Neljä viidestä kokee pystyvänsä tavoittelemaan itselle tärkeitä asioita ja yli 70 % Lempäälän lukiolaisista kokee, että elämällä on tarkoitus. Lukion pojilla luvattomia poissaoloja oli kuukausittain 5,2 %, kun Pirkanmaan hyvinvointialueella vertailuluku oli 14,7 %.  Osallisuuden kokemukset ovat lukiossa hyviä, yläkoulussa maakunnan keskitasoa.

Lempäälässä elämä on stressittömämpää

Koulu-uupumus oli Lempäälässä lukion tytöillä harvinaista 14,7 %, kun uupumusta koki Pirkanmaalla 24,0 % lukiotytöistä. Perusopetuksen tytöistä koulu-uupumista koko Lempäälässä joka viides, mikä on muuta Pirkanmaan hyvinvointialuetta vähemmän.

Yleensä lempääläläisillä koululaisilla oli Pirkanmaan hyvinvointialuetta parempi keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa, mutta yläkoulun tytöillä keskusteluyhteyden vanhempiin koko hyväksi vain 32,3 % (keskiarvossa). Lempäälän lukiolaisilla luvut olivat keskiarvon yläpuolella. Niin ikään Lempäälässä ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä esiintyy Pirkanmaata vähemmän. Valtakunnallisesti ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä (THL, 2023).

Ruoka maistuu lukiossa ja alakouluissa

Lempäälän yläkoululaisista aamupalan jättää väliin keskimääräistä harvempi 26,3 % (Pirha 35,5 %). Ero on Pirkanmaan hyvinvointialueeseen peräti 11 prosenttiyksikköä.  Väittämän ”koululounas on laadultaan hyvää” kanssa oli samaa mieltä vuonna 2011 ainoastaan 10,4 % yläkoulun oppilaista, yläkoulun huippu saavutettiin vuonna 2021 (34,4 %). Vuonna 2023 enää 31,7 % oli väittämän kanssa samaa mieltä, eli hienoista laskua koululounaan laadussa oli havaittavissa. Lukion ruoka on sen sijaan parantunut Lempäälässä huomattavasti: Lempäälän lukiossa 2011 ruoka maistui 10,4 prosentille, kun uusimmassa kouluterveyskyselyssä 75,8 % lukiolaisista pitää ruokaa laadultaan hyvänä.

Kouluväkivallan noidankehää

Trendi osoittaa, että oppimisyhteisön ilmapiiri oli hyvä vuonna 2013 Lempäälässä 48,2 %:n mielestä, ja vuonna 2021 luku kävi 60,9 prosentissa. Vuoteen 2023 tultaessa kokemus hyvästä ilmapiiristä laskussa. Oppimisympäristön ilmapiiri oli hyvä 48,4 %:n mielestä, eli hyvä ilmapiiri oli vähentynyt viidesosalla.

Lempäälässä alakoulun pojat kokevat usein fyysistä uhkaa. Alakoululaisista 43 prosenttia on joskus kiusattu. Lempäälässä ala- ja yläkouluissa fyysistä uhkaa on koettu muuta maakuntaa enemmän – varsinkin alakoulun pojat ovat tätä uhkaa kokeneet.

Yksi selittävä tekijä voi olla, että Kouluterveyskyselyn väittämä hyvistä yhteistyötaidoista keräsi taakseen 33,9 % alakoululaisista, mutta yläkoulussa yhteistyötaidot olivat hyviä enää 16,4 %:lla Lempäälän oppilaista. Kouluinnostus tekee ”sukelluksen” alakoulun ja lukion välissä. Yläkoulun vähäinen kouluinnostus näkyy pojilla Pirkanmaata korkeampana myöhästelynä – joka kolmas yläkoulun poika myöhästelee

Päihteiden käyttö on muuttumassa: Kannabis, huume ja vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden käyttö nousussa.  Kouluterveyskyselystä 2023 nousi esille, että Lempäälässä päihteitä tuntuu saavan alaikäiset helposti. Väitteen ”alaikäisten ostot vähittäismyynnistä” kanssa oli samaa mieltä 16,5 % (13,8 %).

Riittämättömyyden tunnetta oppilaana koki yläkoulun ja lukion tytöistä noin kolmannes. Esiintymistä jännitetään: suullisen esityksen vaikeuksista ilmoitti 51,0 % Lempäälän lukion tytöistä, mikä on hieman muuta hyvinvointialuetta suurempi luku. Lukion tytöistä vaikeuksia tunnilla vastaamisessa oli 47,4 prosentilla, mikä on myös hieman muuta Pirkanmaan hyvinvointialuetta enemmän. Osa lukion pojista kärsii yksinäisyydestä: 16,3 %:lla ei ollut yhtään läheistä ystävää (10,0 %).

Harrastusten ja liikunnan alamäki?

Liikunta on Lempäälän nuorten keskuudessa vähenemään päin, kun tarkastellaan tuloksia kouluasteittain. Alakoululaiset liikkuvat alakoulussa tunnin päivässä 44,1 % todennäköisyydellä, yläasteella enää 26,3 % ja lukiossa enää 17,0 % todennäköisyydellä. Entisen kauramoottorin sijaan lukiossa otetaan koulumatkojen avuksi molemmilla sukupuolilla moottorikulkuneuvo 36,1 % tapauksista (18,5 %). 

Lempäälän koululaiset harrastavat vapaa-aikanaan muuta maakuntaa vähemmän. Tämä voi johtua siitä, ettei asuinalueella ei ole oleskelutiloja nuorille 45,3 % (33,9 %). Seuraavat harrastusaktiivisuudet alle maakunnan keskiarvon: kuvataide ja valokuvaus; kirjoittaminen; musiikki; näytteleminen ja tanssi. Sen sijaan lempääläläiset lukion tytöt hoitavat lemmikkiä 45,3 % ja pojat 31,9 %:n todennäköisyydellä, mikä on selvästi Pirkanmaata enemmän.

Takaisin sisällysluetteloon

Etsivä harrastustoiminta

Etsivä harrastustoiminta auttaa koululaiset harrastusten pariin!

Lempäälässä järjestetään Harrastava koululainen -kerhotoimintaa kaikille 1-9. luokkalaisille. Harrastava koululainen -kerhotoiminta on maksutonta, monipuolista ja koululaisten omiin toiveisiin perustuvaa.

Koulukohtaiset kerhot ja ilmoittautuminen kerhoihin löytyvät Lempäälän kunta/ vapaa-aikapalvelut (kuntapalvelut.fi).

Mistä apua, jos koululaiselta puuttuu harrastus?

Harrastava koululainen -hanke tekee tiivistä yhteystyötä koulujen oppilashuollon kanssa. Huoltajat ja oppilaat voivat olla yhteydessä koulun henkilökuntaan tai suoraan Harrastava koululainen hankevastaavaan, mikäli tarvitaan apua mielekkään harrastuksen löytymisessä tai harrastuskerhoon ilmoittautumisessa. Harrastava koululainen hankevastaavan tavoittaa tiina.hakio@lempaala.fi tai 041 7308994.


Lempäälän kunta on sitoutunut turvaamaan 1000 lapselle maksuttoman
harrastuksen!

Harrastuskerhotoimintaa järjestetään kaikilla alakouluilla ja lisäksi etänä. Yläkoululaisille on tarjolla ”höntsäpelivuoroja”, joilla pääsee pelaamaan mm. pingistä, sulkapalloa, padelia ja säbää Liikuntaparkissa. Yläkoululaisten höntsävuorot Liikuntaparkissa ovat tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 16-17. Näihin ei tarvitse ennakkoon ilmoittautua. Yläkoululaisten padel vuoro on maanantaisin klo 16-17. Tähän ilmoittautuminen tiina.hakio@lempaala.fi tai 041 7308994.

Kevään 2024 aikana on luvassa myös erilaisia lajikokeiluja. Näistä tiedotetaan huoltajia ja oppilaita wilma -viesteillä. Kerhojen kuulumisia voi seurata myös instagramissa: harrastava_koululainen.

Harrastava koululainen -kerhotoiminta on Harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa, joka käynnistyi Lempäälässä 2021. Harrastava koululainen -kerhoja ohjaavat koulutetut ammattilaiset. Kerhot tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden mielekkääseen harrastustoimintaa kouluilla, koulupäivän päätyttyä.

Kevään 2024 aikana tullaan keräämään koululaisten toiveita tulevalle lukuvuodelle 2024-2025.

Takaisin sisällysluetteloon

Keräämme koulumuistoja Lempäälästä

Oletko opiskellut peruskoulusi ja II asteen Lempäälässä? Asutko edelleen Lempäälässä ja/tai sykkiikö sydämesi Lempäälälle?

Oletko hiljattain valmistunut Lempäälän koulusta – joko yläasteelta tai lukiosta? Kerro, missä olet jatkanut opintojasi – minne tiesi on vienyt Lempäälästä.

Haluatko jakaa koulumuistojasi muiden kanssa Lempäälän kasvatuksen ja opetuksen kotisivuilla? Muistot voivat olla mukavia, hauskoja tai kirpeitäkin.

Lomakkeen kysymyksiä:

  • Alakoulumuistot / yläkoulumuistot / II asteen muistot
  • Koulumenestykseni oli…
  • Parhaat kaverini olivat…
  • Mieleenpainuvin muistoni Lempäälän kouluissa
  • Mitä olet opiskellut Lempäälän koulutuksen jälkeen?
  • Kerro lyhyesti työurastasi

Täytä verkkolomake ja osallistu: parhaat tarinat julkaisemme kunnan nettisivuilla opetuksen osiossa.

Takaisin sisällysluetteloon

Linkkejä Lempäälän opetuksen sivuille ja sosiaaliseen mediaan

Alle on koottu linkkejä Lempäälän kasvatuksen ja opetuksen sivuille: Klikkaa linkkiä, jos haluat lisätietoja seuraavista:

Toimintaan pääset tarkasteleman myös sosiaalisessa mediassa. Tutustumisen voit aloittaa vaikka täältä:

Takaisin sisällysluetteloon

Jaa sivu