Opiskeluhuoltosuunnitelma
Opiskeluhuoltosuunnitelma
Lempäälän kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma
Opiskeluhuoltosuunnitelma on päivitetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä 16.6.2026 § 64. Uusi opiskeluhuoltosuunnitelma astuu voimaan 1.8.2026. Tutustu päivitettyyn suunnitelmaan tästä:
Lempäälän kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma
Kasvatus- ja opetuslautakunta 13.6.2023
Vuoden 2023 alusta opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä. Tämä suunnitelma on osa opiskeluhuollon uudistuvaa alueellista ja paikallista rakennetta ja yhteistyötä.
Sisällys
- Johdanto – opiskeluhuolto kuuluu kaikille
- Opiskeluhuoltosuunnitelmat
- Opiskeluhuollon tyoryhmat monialaisessa yhteistyössä
- Opiskeluhuoltosuunnitelman painopisteet
4.1 Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
4.2 Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
4.3 Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)
4.4 Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
4.5 Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma
5. Opiskeluhuoltosuunnitelman seuranta ja omavalvonta
Nostoja opiskeluhuoltosuunnitelmasta
1. Johdanto – opiskeluhuolto kuuluu kaikille
 Opiskeluhuolto on tärkeä osa koulujen toimintakulttuuria. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki toimijat. |
Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.
Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tärkeää, ja kouluhyvinvointia ja oppimista vahvistavaa.
Opiskeluhuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä avoimelle vuorovaikutukselle, huolenpidolle ja yhteenkuuluvuudelle.
2. Opiskeluhuoltosuunnitelmat
Opiskeluhuollon suunnitelmat on laadittu opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten. Toimintaa ohjaavat velvoitteet perustuvat lainsäädäntöön ja määräyksiin, jotka ohjaavat myös toimijoiden välistä yhteistyötä. |
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden, opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta.
Hyvinvointialue vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä opiskelijoille. Hyvinvointialueella tulee olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma pohjautuu alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin.
3. Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä
Opetuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset opiskeluhuoltoryhmät. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat moniammatillisia ja -alaisia. (OHL 1287 2013 14 §) |
1) Opiskeluhuollon ohjausryhmä
Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Lempäälässä opiskeluhuollon ohjausryhmänä toimii hyvinvointiryhmä.
2) Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä
Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa yhteisöllisestä opiskeluhuollosta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa toimintakulttuuria, jolla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
3) Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä
Erilaisissa kokoonpanoissa kokoontuva monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä vastaa yksittäistä oppilasta/opiskelijaa koskevasta opiskeluhuollosta. Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla tarpeellista oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon tuen järjestämiseksi.
* Pedagoginen ryhmä
Lempäälän kouluilla toimii myös pedagoginen ryhmä, joka vastaa oppimisen tukeen liittyvistä järjestelyistä ja ratkaisuista. Moniammatillisuuden toteutumiseksi käsittelyyn osallistuu opetushenkilöstön lisäksi myös muita tuen asiantuntijoita. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä moniammatillinen yhteistyö ei kuulu yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.
4 Opiskeluhuoltosuunnitelman painopisteet
4.1 Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat tarjoamaan oppilaalle riittävät palvelut, joilla turvataan oppimisen edistyminen. Koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden asiakaspohjan mitoituksen tavoitteena on 670 asiakasta/kuraattori ja 780 asiakasta/psykologi (voimaan 1.8.2023). Kouluterveydenhuollon asiakaspohjan tavoitteena pidetään 600 asiakasta/terveydenhoitaja ja 2100 asiakasta/lääkäri.
Lempäälän koulut ja oppilaitokset lukuina:
- 13 esi- ja perusopetuksen koulua sekä Virta-kampus, jossa sijaitsee Lempäälän lukio ja Tredun Lempäälän toimipiste
- 3817 esi- ja perusopetuksen oppilasta
- 555 tehostetun tuen oppilasta (esi-9)
- 305 erityisen tuen oppilasta (esi-9)
- 750 lukion ja Tredun opiskelijaa
- 72 maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta (esi-2-aste)
Oppimisen ja opettamisen ohella koulutuksen tehtävänä on myös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä tavoite kuuluu kaikille ja edellyttää monialaista ja -ammatillista yhteistyötä.
Monialaisuus tuo työskentelyyn erilaisia näkökulmia, tarvittavaa osaamista sekä areenan eri toimijoiden osallisuudelle ja yhteistyölle.
Opiskeluhuoltoryhmässä asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Koska ryhmässä ei käsitellä yksittäistä opiskelijaa koskevia asioita, voi työskentelyyn osallistua myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita tai toimijoita.
Opiskeluhuoltoryhmä on hyvinvointityön keskeinen rakenne ja toimija kouluilla. Tehtäviä:
- Kehittää ja edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä, turvallisuutta sekä hyvinvointia
- Vastaa koulun opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista
- Työrauha-asiat, luokkien ilmapiiriasiat, poissaolot, ajankohtaiset ryhmäilmiöt, kouluterveyskyselyiden ja koulujen hyvinvointiprofiilien koontia
Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan koulu- ja
opiskeluterveydenhuollon tehtäviin sisältyy oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta kolmen vuoden välein. Tarkastukset tehdään laajassa yhteistyössä eri viranomaisten sekä oppilaiden / opiskelijoiden ja huoltajien kanssa Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 12 §)
Oppimisen kannalta kouluun kiinnittyminen ja säännöllinen läsnäolo koulussa on tärkeää. Poissaoloilla voi olla monenlaisia seurauksia oppimiseen ja lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Lempäälässä kaikki koulut noudattavat kunnallista poissaoloihin puuttumisen mallia. Parhaillaan on valmisteilla Tampereen kaupunkiseudun läsnäolo/poissaolomalli. Lempäälän kouluissa ennaltaehkäistään poissaoloja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja turvallisuutta tukevalla työllä, varhaisella puuttumisella ja tarvittaessa kohdennetulla, yksilökohtaisella tuella
Poissaoloihin puuttuminen on tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- selvittämättömät ja luvattomat poissaolot
- toistuvat poissaolot tietyiltä päiviltä tai tunneilta
- runsaat myöhästelyt
- selvitetyt poissaolot, kun ne ovat jatkuvia tai niitä on paljon
- jos poissaolojen syynä oleva sairaus ei ole selkeä ja
poissaolo jatkuu pitkään ilman hoitavan tahon lausuntoja - jos oppilaan suoriutumisen taso laskee merkittävästi
Perusopetuslaki velvoittaa huoltajaa huolehtimaan lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisesta. Mikäli oppilas ei voi osallistua opetukseen, tulee siitä ilmoittaa opettajalle jo ensimmäisenä poissaolopäivänä Wilmassa. Mikäli poissaoloilmoitusta ei tule, opettaja ottaa yhteyttä huoltajaan. Luokanopettajat ja luokanvalvojat seuraavat poissaoloja säännöllisesti, ja jos luokanopettajan / luokanvalvojan Wilma antaa hälytyksen runsaista poissaoloista, hän ottaa yhteyttä huoltajiin. Tilannearvion jälkeen suunnitellaan tarpeenmukaiset ja riittävät tukitoimet yksilökohtaisesti.
Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Käytössämme on seuraavia toimintamalleja:
- Päihdetilanteen seuranta kunnallisessa hyvinvointiryhmässä
- Koulujen tilanteen seuranta yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissä
- Opetussuunnitelman mukaiset tunnit mm. terveystieto ja hyvinvointitunnit
- Terveydenhoitajan tarkastukset, joissa päihteet yksi käsiteltävä aihe
- Teemalliset, räätälöidyt oppitunnit (yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa)
- Teemalliset vanhempainillat (yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden ja mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa)
- Wilma-tiedotteet huoltajille
- Kyselyt (esim. kouluterveyskysely)
- Puuttumisen ja hoitoonohjauksen mallit
Lempäälän kunnan päihdeohjelma https://www.lempaala.fi/vapaa-aika/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen/hyvinvointia-elintavoilla/vaali-mielen-hyvinvointia/s
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen. (OHL 1287/2013, 5§ ja 14§)
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluiden järjestämisen keskeiset periaatteet:
- Oppilaalla/opiskelijalla on oikeus saada maksutta opiskeluhuoltoa, jota opetukseen osallistuminen edellyttää.
- Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi, että oppilas/opiskelija tarvitsee opiskeluhuoltopalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon työntekijään, kuraattoriin tai psykologiin.
- Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja sen toteuttaminen edellyttää suostumusta. Huoltajalla ei kuitenkaan ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita.
- Lapsen ja nuoren osallisuus ja mielipiteet huomioidaan toimenpiteissä ja ratkaisuissa ikä ja kehitystaso huomioiden.
- Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus psykologi- tai kuraattoripalveluihin säädetyssä määräajassa, ja hänelle tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä. Jos asia on kiireellinen, keskustelu on järjestettävä samana tai seuraavana koulupäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi psykologi tai kuraattori.
- Oppilaalle/opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (OHL 11§, 16§, 18-23§)
Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla tarpeellista oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon tuen järjestämiseksi. Yksittäisen oppilaan monialaista opiskeluhuoltoa toteutetaan tapauskohtaisesti tilanteen ja tarpeen mukaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Oppilaat/opiskelijat ja huoltajat ovat vahvasti osallisina yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä.
- Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu
- Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan
- Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai opiskelijan läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan tai huoltajan kirjallisen suostumuksen
- Ryhmään kuuluvat asiantuntijat voivat tarvittaessa vaihtaa opiskeluhuollollisen asian hoitamiseksi välttämättömiä tietoja ja käydä keskinäistä konsultaatiota salassapitovelvoitteiden estämättä
- Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta
- Asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen (OHL 10 § 20 §).
Sairauden vaatima hoito
Kun kouluun tulee oppilaaksi tai koulua käyvä oppilas sairastuu pitkäaikaissairauteen, huoltaja ottaa yhteyttä kouluun. Sovitaan tapaaminen, jossa käydään läpi sairauteen liittyvät, huomioitavat asiat. Tarvittaessa tehdään lääkehoitosuunnitelma koulua varten. Tapauskohtaisesti valitaan vastuuhenkilö, joka huolehtii oppilaan lääkinnästä. Vastuuhenkilö perehdytetään tehtävään.
Lääkkeet
Oppilaalla tulee olla omat perussairauteensa kuuluvat lääkkeet ja muut tarvittaessa otettavat lääkkeet mukana koulussa. Oppilaat ottavat itse omat lääkkeensä lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.
Erityisruokavaliot
Erityisruokavalion tarpeesta (uskonnolliset ja eettiset rajoitukset, kasvisruokavalio, ruoka-aineallergia, sairauden hoitoon perustuva erityisruokavalio) ilmoitetaan ruokapalveluun sähköisellä ilmoituslomakkeella. Mikäli kyseessä on ruoka-aineallergia tai sairauden hoitoon liittyvä erityisruokavalio, tulee ilmoituksen liitteeksi toimittaa hoitavan tahon kirjallinen dokumentti, josta käy ilmi peruste erityisruokavalion myöntämiselle.
Ilmoituslomake ja lääkärintodistukset tulee päivittää kaikkien erityisruokavaliota tarvitsevien asiakkaiden osalta vuosittain. Ilmoitus seuraavalle lukuvuodelle tulee tehdä 30.6. mennessä. Keliakian ja diabeteksen osalta riittää todistus kerran toimitettuna.
Erityisruokavaliolomake:
https://suomiviestit.fi/suomi.fi/lomake/625e50f1475a6c09bd13383a–
Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulun tärkein kumppani on perhe, sillä huoltajat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytys. Huoltajien osallisuus opiskeluhuoltotyössä ja sen kehittämisessä konkretisoituu erilaisten kyselyiden, koulun moniammatillisten ryhmien, vanhempaintoiminnan sekä erilaisten yhteisöllisten tapahtumien kautta:
- Vanhempainyhdistysten edustajat osallistuvat koulujen opiskeluhuoltoryhmien toimintaan ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen ja arviointiin
- Huoltajia kutsutaan mukaan koulujen pedagogisiin ryhmiin, kun käsiteltävänä on heidän lapsensa osalta pedagoginen tuki, 3-portaisen tuen muutokset, työrauha tai kurinpito
- Huoltajia kutsutaan aktiivisesti osallistumaan koulun toimintaan esim. erilaiset kyselyt, vanhempainillat sekä koulun tapahtumat ja retket
Koko ikäluokan kattavat vuosittaiset terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon. Luokilla 1., 5. ja 8. terveystarkastukset toteutetaan laajoina. Laajoissa terveystarkastuksissa selvitellään oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi vanhempien ja koko perheen hyvinvointia. Vanhemmat kutsutaan aina mukaan tarkastukseen.
Oppilaan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Esimerkkejä terveyttä edistävästä toiminnasta on murrosikä- ja seksuaalikasvatustunnit sekä tietoiskut pelaamisesta tai päihteistä.
Laajoista terveystarkastuksista kootaan yhteenveto, jossa on tietoa luokan/kouluyhteisön hyvinvoinnista tai havaituista ilmiöistä Tietoa hyödynnetään koulun yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa ja arvioinnissa.
Oppilaskuntatoiminta on merkityksellisessä osassa oppilaiden osallisuuden vahvistamisessa. Oppilaskunnan hallituksella on hyvät vaikutusmahdollisuudet koulun asioihin. Heidän mielipide huomioidaan osana koulujen toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia.
Kouluyhteisöohjaajat (yläkoulut) ja hyvinvointiohjaajat (alakoulut) ovat mukana koulujen opiskeluhuoltoryhmissä, palavereissa, verkostotapaamisissa sekä vanhempainilloissa. Ohjaajat järjestävät mm. ryhmäytystunteja, tunne- ja vuorovaikutustunteja, välituntitoimintaa, yksilöohjausta, pienryhmätoimintaa sekä tekevät yhteistyötä oppilaskuntien ja tukioppilastoiminnan kanssa.
Koulun yhteistyötahoja oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa:
- Varhaiskasvatus, Aamu- ja iltapäivätoiminta
- Nuorisopalvelut, Liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut
- Perheneuvola, Lastensuojelu
- Sairaalakoulut, Erikoissairaanhoito, Kuntouttajat
- Seurakunta
- Seurat ja yhdistykset
- Poliisi
Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy
Kaikissa Lempäälän kouluissa vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan oppilaiden/opiskelijoiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kaveritaitoja sekä kiusaamisen vastaisia asenteita. Koulupolun tärkeitä nivelvaiheita sekä ryhmäytymistä tuetaan monin eri tavoin koulun työntekijöiden ja eri sidosryhmien yhteistyössä. Kouluissa käsitellään kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään liittyviä asioita säännöllisesti. Kiusaamiseen liittyvistä käytänteistä sekä koulujen tilannekuvasta tiedotetaan huoltajia.
Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttuminen
Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puututaan aina. Kaikki tapaukset selvitetään ja kirjataan kunnallisen toimintamallin mukaisesti. Tapauksen selvittämisen yhteydessä sovitaan jatkotoimista, seurannasta ja yhteistyöstä huoltajien kanssa. Vakavammissa tapauksissa arvioidaan lastensuojelun ja poliisin yhteistyön tarve.
Tasa-arvosuunnitelma:
https://www.lempaala.fi/lempaala-tietoa/kehittamistoiminta/lapsiystavallinen-kunta/
Sopu-malli:
Laadukkaalla opiskeluhuollon toiminnalla ja varhaisella puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä kriisitilanteiden syntymistä. Turvallisuuskulttuuria edistää kaikki myönteistä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukeva toiminta.
Kriisillä tarkoitetaan yllättävää tapahtumaa, joka on kohdannut kouluyhteisöä, yksittäistä oppilasta tai henkilöstön jäsentä.
Kriisityön tavoitteet ovat:
1) toimintakyvyn säilyttäminen kouluyhteisöä kohdanneessa vaikeassa tilanteessa
2) kouluyhteisön jäsenten tukeminen
Rehtorit huolehtivat yhdessä koulujen turvallisuusvastaavien kanssa henkilöstön perehdyttämisestä, valmiusharjoittelusta ja turvallisuuskansion päivittämisestä.
Esimerkkejä yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämisestä:
5 Opiskeluhuoltosuunnitelman seuranta ja omavalvonta
Opiskeluhuollon toimintaa arvioidaan alueellisesti (alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä) sekä paikallisesti kasvatuksen ja opetuksen ohjausryhmässä ja oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä.
Hyvinvointialue ja opetuksen järjestäjä vastaavat yhdessä opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. |
Arvioinnissa käytetään apuna seudullisia ja paikallisia hyvinvoinnin seurannan mittareita.
Keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyötahoja.
