Kirjasto on kohtaamispaikka

Lukutaitotyö on yksi kirjastojen ydintehtävistä. Lukutaitojen ja lukemisen edistäminen on moniammatillista yhteistyötä, jota tehdään vauvasta vaariin – neuvolasta vanhusten palveluasumisyksikköihin. Tuetaan lukemista yhdessä!

Lempäälässä koulun ja kirjaston yhteistyötä ohjaa yhteistyöohjelma, jossa määritellään vuosittaiset sisällöt eri luokka-asteille: eskareille toimitetaan kirjakasseja, ekaluokkalaiset tutustuvat lähimpään kirjastoon, isommille vinkataan kirjoja ja opetetaan tiedonhakua. Myös yläkouluilla ja lukiossa vierailee kirjavinkkari ja informaatikko käy opettamassa tiedonhakua. Jokaisella koululla on kirjastovastaava-opettaja, joka välittää koulun henkilöstölle tietoa kirjaston palveluista. Opettajat voivat myös lainata aineistoa oppilaiden käyttöön yhteisökortilla.

Lempäälässä koululaisten asioista vastaavat lastentiimi ja nuortentiimi. Pidämme vuosittain lapsille ja nuorille noin 160–200 opetustuokiota: kirjastonkäytön opastusta, kirjavinkkausta, tiedonhaun opetusta ja lukuhetkiä. Järjestämme myös lukukoiratoimintaa ja monenlaisia tapahtumia sekä lapsille että nuorille, jotka löydät Lempäälän tapahtumakalenterista. Yhteisöbussi Lempi vie kirjastopalvelut kouluille ja päiväkoteihin sekä toimii iltaisin liikkuvana nuorisotilana.

Kirjasto koordinoi myös erilaisia lukuhankkeita. Esimerkiksi vuonna 2021-2022 Leikiten lukijaksi -hankkeessa jokaiseen esi- ja alkuopetusryhmään hankittiin lukumajoja, järjestettiin koulutuksia ja uudistettiin opetukseen lainattavat kirjakassit varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien aihealueita vastaaviksi. Vuonna 2023-2024 keskityimme erityisesti alle 3-vuotiaiden lukemisen edistämiseen Luetaan yhdessä! -hankkeessa. Lukutaitava Lempäälä -hankkeessa 2026-2027 luodaan Lempäälän oma lukutaitomalli, joka kattaa jokaisen vauvasta vaariin.

Lukemisesta on tutkitusti paljon hyötyä mm. lapsen kielelliselle kehitykselle, empatian ja itseilmaisun taidoille sekä tuleville lukutaidoille. Tarinoiden avulla lapsi ja nuori työstää omia ajatuksiaan, saa sanoja ilmaista itseään ja tunteitaan, saa vertaistukea omaan elämäänsä ja tutustuu toisenlaisiin elämänpiireihin ja kulttuureihin.

Sekä lapsen että nuoren lukemisen tukemisessa tärkeintä ovat yhteiset säännölliset lukuhetket, kirjojen hyvä saatavuus ja myönteinen lukemisen malli. Lukuharrastus voi olla koko perheen yhteinen juttu: jutellaan kirjoista ja lukemisesta sekä käydään porukalla kirjastossa. Mukavat lukukokemukset luovat lukuiloa ja lisäävät lukumotivaatiota. Lukeminen on taito, joka kehittyy vain lukemalla!

Lukemaan oppiminen vaatii monenlaisia taitoja, jotka karttuvat pikkuhiljaa jo varhaislapsuudesta alkaen. Lukemisen perustaa luodaan jo silloin, kun vauvalle jutellaan, lorutellaan ja lauletaan. Varhaislapsuuden lukukokemukset tukevat kielellistä kehitystä, antavat valmiuksia tuleville lukutaidoille ja luovat myönteistä asennetta lukemiseen. Siksi jo pienelle lapselle kannattaa lukea – mutta koskaan ei ole myöhäistä aloittaa! Kirjoista on myös monenlaista apua niin lapsiperheiden arjessa kuin lapsiryhmissä: kirjojen avulla voidaan opetella uusia taitoja, sanoittaa hankalia tunteita tai käsitellä vaikeitakin aiheita.

Lukutaito on hieno saavutus, jota kannattaa juhlia! Sujuvaksi lukijaksi kehittyminen vaatii kuitenkin edelleen aikuisten tukea ja kannustusta. Yhteisiä lukuhetkiä tulisi jatkaa vielä silloinkin, kun lapsi lukee itse: ääneen lukemisesta on tutkitusti hyötyä ainakin 13-vuotiaaksi saakka.

Lukutaidon kehittymiseksi on tärkeää, että lapsi tai nuori löytää mieluista luettavaa. Kirjastosta sitä löytyy usein kuin itsestään. Voit myös pyytää lapsellesi sopivia lukuvinkkejä kirjaston henkilökunnalta, he auttavat mielellään! Kun kirjasto ja sen henkilökunta tulevat tutuksi, koululainen osaa myöhemminkin etsiä itselleen sopivaa luettavaa. Kirjasto tukee lukuharrastusta monin tavoin: esimerkiksi lukukoiratoiminta tarjoaa myönteisiä lukukokemuksia, jotka ovat erityisen tärkeitä silloin, kun lukeminen on vaikeaa.

Jos lapsen tai nuoren on vaikea löytää kiinnostavaa luettavaa, rohkaise häntä kokeilemaan erilaisia kirjoja, jotta omat suosikit löytyvät. Sopiva tarina imaisee mukaansa: kirjaa ei ole pakko lukea loppuun asti. Jos lukemaan keskittyminen on vaikeaa, tarjoa lapselle tai nuorelle lyhyempiä tekstejä, esim. novelleja, sarjakuvia ja sarjakuvaromaaneja. Joskus lukuilo löytyy tv-sarjan, elokuvan tai musiikin kautta: tarkista, onko lapsen suosikeista tehty kirjaa. Myös lukurauha on tärkeää kaikenikäisille: lukemiseen on helpompi keskittyä, kun tila on rauhallinen eikä kukaan keskeytä.

Koululaisen lukemisen tukeminen voi olla vaikeaa, jos ei itse ole kiinnostunut kirjoista tai jos lukeminen on ollut vaikeaa. Moni aikuinen on kuitenkin huomannut, että lasten kanssa lukeminen on hyvin erilaista kuin oma lukeminen: parhaimmillaan yhteiset lukuhetket ovat korjanneet lapsuuden huonoja lukukokemuksia, ja vanhempi on itsekin innostunut lukemisesta ensimmäistä kertaa elämässään! Yhteisiä lukuhetkiä voi viettää myös kuuntelemalla äänikirjaa.

Etenkin nuorten elämässä koulu, kaverit ja harrastukset vievät paljon aikaa ja vapaa-ajan lukeminen saattaa unohtua. Moni kuitenkin palaa myöhemmin lukuharrastuksen pariin, jos lukemiselle on lapsuudessa rakentunut vahva perusta ja kirjastonkäyttö on tullut tutuksi. On myös muistettava, että nuoret lukevat jatkuvasti erilaisia multimediatekstejä, joiden hallinta on oma taitolajinsa. Vastakkainasettelun ja arvostelun sijaan on tärkeää olla kiinnostunut lasten ja nuorten lukumieltymyksistä ja erilaisista kulttuurisisällöistä: esimerkiksi sarjakuvat ja elokuvat ovat tarinallista kulttuuria, jotka voivat tuottaa taide-elämyksiä yhtä lailla kuin romaanikin. Oleellista on, että nuoret löytävät oman tapansa nauttia kulttuurista. Lisäksi on hyvä muistaa, että lukeminen ei aina tarkoita tarinoita, myös tietokirjoista voi löytyä innostus lukemiseen.

Monilukutaidot kehittyvät jatkuvasti, koko loppuelämän. Kirjasto tarjoaa koko perheelle tukea lukemiseen ja monipuolisia sisältöjä kulttuurin kokemiseen, taide-elämyksiin ja viihteeseen. Kirjastossa nähdään!