Maakuntajohtajan puhe itsenäisyyspäivänä 2019
Lempäälä – maakunta – maailma – yhdessä
Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät lempääläiset, hyvä juhlayleisö.
Puhun tässä puheessani ensin aivan muutaman sanan itsenäisyytemme historiasta Lempäälässä. Sitten käyn läpi ja pohdin mitä itsenäisyys tarkoittaa ja miten se ilmenee nykyisessä maailmassa ja lopuksi pohdin Lempäälää ja sen toimintaympäristöä nyt ja tulevaisuudessa.
Suomen sisällissodassa keväällä 1918 punaisten ja valkoisten rintamalinjat pysähtyivät Lempäälään kuukaudeksi. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotaval-lan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä.
Talvisodassa lempääläiset miehet olivat sekä Kannaksella (mm. Summassa, Summajoella, Viipuris-sa, Viipurinlahdella) että muillakin rintamilla (mm. Kuhmossa, Kollaassa, Tolvajärvellä).
Jatkosodassa lempääläiset olivat kuolinpaikkatietojen mukaan pääosin Laatokan Karjalassa (mm. Korpiselkä, Jalovaara, Pitkäranta, Lunkulansaari, Tuulos, Syväri, Karhumäki) ja Kannaksella (mm. Vuosalmi, Rautjärvi).
Hämäläisistä sodissamme kirjan (1954) mukaan Lempäälä menetti sodissa 1939-1944 rintamalla 148 henkeä (3,2 % väestöstä). Tampereen (Pirkka-Hämeen) sotilaspiirin kuntien keskiarvo oli 2,64%.
Sotien jälkeen Lempäälään asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.
Ilman sisällissotamme jälkeen tapahtunutta yhteisen taipaleen rakentamista ja talvi- ja jatkosodan suuria uhrauksia, olisi tänään aika vähän juhlittavaa.
**
Mitä itsenäisyys tarkoittaa?
On hyvä aluksi todeta, ettei sana itsenäisyys esiinny kertaakaan perustuslaissamme. Suomen osalta valtiosääntö määrittelee Suomen täysivaltaisuutta ja siihen liittyviä ehtoja ja muotoja.
Sen sijaan sana itsehallinto esiintyy useassakin kohtaa, kuten esimerkiksi Ahvenanmaan, yliopiston ja kuntalaisen itsehallintona. Suomalainen tapa, missä kaikki puolueet ovat kokonsa mukaisesti mu-kana kunnallisessa päätöksenteossa, on osoittanut voimansa kansallisen yhtenäisyyden rakentami-sessa ja suurten vastakkain asetteluiden välttämisessä.
Max Weberin klassisen määritelmän mukaan valtio on organisaatio, jolla on legitiimi väkivaltamono-poli tietyllä maantieteellisellä alueella.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta valtio tavallisesti määritellään vuonna 1933 solmitun Monte-videon sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen ensimmäisen artiklan mukaan maan tulee täyttää neljä kriteeriä ollakseen kansainvälisen oikeuden oikeustoimija valtiona. Nämä ovat pysyvä väestö, rajattu alue, hallitus ja kyky solmia suhteita muiden valtioiden kanssa.
Tällä hetkelläkin maailmassa on useita itsenäisiksi valtioksi julistautuneita alueita, joiden asemaa ei kuitenkaan ole tunnustettu.
Valtion aseman saavuttaminen edellyttää siis muiden valtioiden hyväksyntää. Suomen osalta Venäjä tunnusti itsenäisyyden joulukuussa 1917 ja kahdeksan muuta maata tammikuun 1918 loppuun men-nessä. Valtion aseman tunnustaminen voi tapahtua myös epävirallisesti. Jos valtio on äänestänyt itsenäistyneen valtion jäsenhakemuksen puolesta YK:ssa, tämän on katsottu merkitsevän tosiallista tunnustamista.
Valtion sisäinen ja ulkoinen täysivaltaisuus tarkoittaa sekä valtion yksinomaista oikeuttaa käyttää valtiovaltaa omalla valtioalueellaan, että valtion alueellista loukkaamattomuutta, valtion itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.
Suomi on perustuslakinsa mukaisesti täysivaltainen tasavalta, joka osallistuu kansainväliseen yhteis-työhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroo-pan unionin jäsen.
Valtion täysivaltaisuus ei nykyisen kansainvälisen kanssakäymisen aikana voi kuitenkaan olla rajoit-tamaton, vaan kansainvälinen oikeus ja Suomen kansainväliset velvoitteet rajoittavat merkittävästi Suomen toimintavapautta eri aloilla. Perustuslakivaliokunta on luonnehtinut esimerkiksi Suomen Eu-roopan unionin jäsenyyden merkitystä täysivaltaisuuden kannalta siten, että Euroopan unionin jäse-nenä Suomi käyttää osaa suvereniteetistaan yhdessä muiden täysivaltaisten jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisen yhteistoiminnan hyväksi.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteis-kunnan kehittämiseksi. Tässä perustuslain 1 §:n 3 momentin säännöksessä ilmaistaan Suomen val-tion myönteinen suhtautuminen kansainväliseen yhteistoimintaan. Suomi kuuluu jäsenenä lukuisiin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin ja sen alajärjestöihin, Euroopan neu-vostoon ja Pohjoismaiden neuvostoon, sekä osallistuu muuhun kansainväliseen yhteistyöhön esi-merkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön piirissä.
Suomen kansainvälisen yhteistyön tavoitteisiin voidaan lukea esimerkiksi sellaisten valtiosäännön perusarvojen, kuten perustuslain 2 §:ssä säädettyjen kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltion periaattei-den, lujittaminen. Rajoituksia kansainväliselle yhteistoiminnalle johtuu sen sijaan perustuslain 94 §:n 3 momentin säännöksestä, jonka mukaan kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita. Perustuslakia, valtakunnan alueen muuttamista tai Suomen täysivaltai-suuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa koskeva ehdotus on kuitenkin hyväksyttävä sitä le-päämään jättämättä kahden kolmasosan määräenemmistöllä.
—
Tiivistäen voisikin todeta, että Suomi on suvereeni alueellaan ja täysivaltainen kansainvälisellä aree-nalla. Saamme olla läsnä siellä, missä haluamme ja olla olematta siellä, missä emme halua olla. Tämä näkyy arjessamme esimerkiksi niin, että vain parin muun maan kansalaiset voivat vierailla useammassa maassa kuin suomalaiset ilman erillistä etukäteen haettavaa viisumia. Ykkössijan ja-kavat Japani ja Singapore, joiden passeilla ovet aukenevat 189 maahan. Suomen kanssa 187 maal-la kakkossijan jakavat Saksa ja Etelä-Korea. Suomen myöntämä passi antaa meille hyvä turvan ja laajat liikkumisen oikeudet ja turvallisuuden.
Miten me käytämme täysivaltaisuuttamme.
Pirkanmaa on osaamiseen, teollisuuteen ja luovuuteen nojaava ympäristövastuullinen vientimaakun-ta. Maakunnan yritykset vievät maailmalle vuosittain tullin lukujen mukaan noin viidellä miljardilla eurolla tuotteita ja tuovat noin kolmella ja puolella miljardilla. Maakunnan ja oikeammin lähes koko läntisen Suomen ominaispiirteinä on vahva vientiteollisuus, laajoissa verkostoissa tapahtuva tuotanto ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Hyvin suuri osa yrityksistä tukeutuu maakunnan osaamiseen toisesta asteesta yliopistoon. Osaamiseen tukeutuva yhteistyö synnyttää tuotteita, jotka ovat niin sanottuja korkean kilohinnan tuotteita ja sisältävät paljon immateriaalista osaamista ja pal-veluja.
Tässä osaamisen vahvistamisessa ja sen varassa syntyvässä kauppataseen ylijäämän synnyttämi-sessä on oltava jatkossakin vahvasti mukana. Viennin kautta maakuntaan tuleva raha on merkittävä yleisen vaurautemme ja palveluidemme rahoituksen lähde. Uusia vientialoja on koko ajan kasva-massa perinteisen tuotannon, bio-osaamisen, tekoälyn ja lukuisten erikoisosaamisalojen varassa. Kaikki nämä hyötyvät kyvystä tehdä asioita yhdessä.
Sellainen yhteistyö kestää, missä yhteiset tavoitteet ja itsekkään intressit yhtyvät luottamuksen ilma-piirissä.
Ei ole sattumaa, että maailmalla vapaimmin liikkuvat maat ovat moderneja, yhteistyöhakuisia ja vau-raita. Nämä samat ominaisuudet ovat tärkeitä myös Suomen sisällä. Hyvinvointi syntyy laajasta ko-konaisuudesta avoimuutta, toisen kunnioitusta, valmiutta tehdä yhdessä, toiseen luottamisesta ja toimivasta ja luotettavasta hallinnosta.
On helppo ennustaa, että tulevaisuudessa liiketoiminnalliset verkot ovat laajenemassa ja yhteistyö-tarve kasvaa nykyistä laajemmalle alueelle. Jos ja kun raideverkkoamme saadaan parannetuksi, on odotettavissa vuoropuhelun lisääntymistä Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelle, Kanta-Hämeeseen, Varsinais-Suomeen, Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan, ehkä laajemmallekin.
Jos uudelleen muodostuva hallituskoalitio jatkaa sote uudistusta, on myös sillä alalla tapahtumassa paljon. Realiteetit vaikuttavat niin, ettei yliopistosairaalan rooli voi olla jatkossa niin suuri, kuin se on nyt, vaan nykyistä enemmän palvelua ja asiakkaan kohtaamista on tuotettava lähellä. Täällä Lem-päälässä tuntuisi olevan jo nyt sellainen palvelumalli, joka mahdollistaa tarjonnan laajenemisen.
Riippumatta siitä, kuinka nopeasti ja miten uusi maailma tulee kohtaamaan meitä, on selvää, että nuoremme tulevat elämään maailmassa, joka on kovin erilainen kuin nykyinen. Jotta kunta ja kunta-laiset voivat olla positiivinen osa sitä nuorten huomista, on kaikissa arjen asioissa uskallettava olla laajemmin mukana erilaisissa verkostoissa. Katsoessani Lempäälää, on helppo todeta, ettei ole mi-tään sellaista asiaa, mitä täällä pitäisi pelätä yhteistyössä.
Itsenäinen Suomi on täysivaltainen siksi, että te veteraanit ja te kaikki täällä olevat olette osaltanne olleet rakentamassa tätä maata arvostetuksi, osaavaksi, hyväksi, tasa-arvoiseksi ja tulevaisuuteen katsovaksi.
Suomen rakentajat eivät ole koskaan pysähtyneet, vaan tehtyä työtä arvostaen etsineet uusiin suku-polviin luottaen vielä parempaa huomista.
Toivotan teille oikein hyvää itsenäisyyspäivää.
Lempäälässä 6.12.2019
Esa Halme, maakuntajohtaja