Lempäälä-talon ympäristö herää eloon
Lempäälä-talon eteläpuolelle sijoittuu Erik Edner -puisto ja tori, jotka muodostavat urbaanin kokoontumispaikan ja vehreän keitaan uuteen kuntakeskukseen. Puisto luo kasvillisuudellaan houkuttelevan ja miellyttävän oleskelupaikan, jossa on aurinkoisempia ja varjoisampia alueita. Lempäälä saa myös kauan odotetun torin, jossa toritoiminnan lisäksi järjestetään erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Lempäälä-talon muuntojoustavuuteen keskittyneestä suunnittelukonseptista on pidetty kiinni myös puiston ja torin suunnittelussa. Samoin Lempäälä-talon ajatusmalli kuntalaisten yhteisestä olohuoneesta jatkuu saumattomasti sen ympäristöön.
Ulko-alueet tarjoava esteettömyydellään ja valaistuksellaan turvallista oleskelua kaikille. Pääoven edustan suihkulähde ja luonnonkivi penkit ja piha-alueen muunneltavuus luovat tunnelmaa.
Erik Edner
Puisto on saanut nimensä Lempäälässä 1700 luvulla toimineen kirkkoherran Erik Ednerin mukaan, hän edisti mm. köyhäinhoitoa ja aloitti lasten säännöllisen kouluopetuksen. Erik Edneriä pidetään myös Tampereen kaupungin syntysanojen lausujana. Lempäälässä myönnetään vuosittain Erik Edner -mitali huomattavaa kotiseudun kehittämistä tehneelle lempääläläiselle.
Erik Edner -puiston ja torin synty
Erik Ednerin puiston ja torin suunnittelu alkoi keväällä 2019 yhteistyössä Lempäälä talon pääsuunnittelijan BST Arkkitehtien sekä Lempäälän kunnan projektiryhmän kanssa. Suunnittelua vietiin eteenpäin tiiviisti yhdessä projektiryhmän kanssa, myös kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa. ”Suunnittelijan näkökulmasta erityisen kiitoksen ansaitsee kunnan edustajien tahtotila osallistaa kuntalaiset mukaan suunnitteluun”, sanovat maisemasuunnitelijat Tommi Kärki ja Katja Suni Maja WSP Finland Oy:ltä.
”Suunnittelun alkaessa kunnan toiveina oli sijoittaa alueelle mahdollisimman paljon viheraluetta puutarhamaisen ilmeen saavuttamiseksi, sujuvat ja huollettavat kulkuväylät sekä riittävän suuri torialue. Kasvillisuutta toivottiin runsaasti, tilan ja näkyvyyksien mahdollistamissa rajoissa. Pinnoista toivottiin kestäviä ja ’eläviä’. Valaistuksella oli merkittävä osuus ja sen suunnittelu oli mukana alusta lähtien. Detaljeina alueelle toivottiin mm. vesiaiheita, oleskelupaikka ja paljon istumapaikkoja” suunnittelijat jatkavat.
Alueiden pinnoitteeksi valikoitui erisävyiset maatiilet. Niiden värisävyt valittiin huomioiden Lempäälä talon värit sekä tilaajan toive elävyydestä melko laajalla torialueella. Maatiilet ovat Suomessa vielä melko uusi tuttavuus, mutta ne sopivat hyvin myös meidän ilmasto-oloihimme ja ovat 100% luonnontuotteina myös ekologinen valinta. Euroopassa maatiilet ovat yleisesti käytettyjä. Kasvillisuudeksi on valittu suuriksi kasvavia puistopuita, näyttävästi kukkivia puita, puutarhamaisuutta ilmentäviä pensaita sekä perennoja. Kasvilajien valintaan on vaikuttanut Lempäälän Museoraitin ja Hakkarin kartanoalueen kasvillisuus. Kasvillisuuden kasvaessa ja rehevöityessä alue muuttuu reheväksi ja osittain suojaisaksi ja puiden kasvaessa ne luovat alueelle myös varjopaikkoja. Oleskelualueen istuskelumuurin inspiraation lähteenä oli Birgitan kirkkoa ympäröivä muuri; sen materiaali ja värisävyt. Alueelle on suunniteltu yleisvalaistus sekä torin toimintoja ja käytettävyyttä helpottava valaisinpylväisiin integroitu torisähkö. Oleskelualueella on kohdevalaistus. Puiston vesiaiheet muistuttavat Lempäälän runsaista vesistöistä, jotka ovat olleet merkittävä tekijä alueen synnylle kyläkeskittymäksi. Oleskelualueen keskelle upotetut vesisuuttimet suihkuttavat vettä alueen keskipisteeseen, mukana on ripaus leikillisyyttä. Ylätasanteelle nousevien portaiden vieressä olevat vesiportaat laskevat puiston pieneen vesialtaaseen muistuttaen Lempäälän koskista.
”Suunnittelulla on pyritty luomaan Lempäälä talon edustasta viihtyisä, kaikkien olohuone, joka elementeillään kokoaa muistutuksia Lempäälästä; sen arvokkaasta luonnosta ja kulttuurihistoriasta” summaavat piha-alueen suunnittelijat.
”Lempäälä-talo muodostaa ihmisen mittakaavaan sovitetun miellyttävän kuntakeskuksen. Siihen liittyvä Erik Ednerin puisto- ja torialue on sovitettu usean toimijan saumattomana yhteistyönä osaksi kuntak
eskuksen kokonaisuutta. Puisto- ja torialue on laadukkaasti toteutettu moderni ulkoalue, joka palvelee monipuolisesti kuntalaisia eri vuodenaikoina” kommentoi BST-arkkitehdeiltä Lempäälä-talon pääsuunnittelija Sergej von Bagh.
Lempäälä-talon ympäristöä on haluttu elävöittää tori- ja puistotoimintojen lisäksi myös taide-elämyksillä. Lempäälä-talon rakennettuun ympäristöön on valittu kaksi teosta, jotka molemmat ovat toiminnallisia veistoksia. Paula Salmelan teos ”Tarkalla korvalla” sijaitsee pysäköintihallin eteläkannen päällä ja Osmo Rauhalan teos ”Taivas on suuri kirjasto”, sijaitsee kirjaston pääovien viereisellä aukiolla
Kurkistus näiden kansainvälisestikin arvostusta saaneiden taiteilijoiden henkilökuviin
Osmo Rauhala on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia kuvataiteilijoita. Hänen teoksiaan on esillä Nykytaiteen museossa Kiasmassa ja monien kaupunkien taidemuseoissa. Hän on pitänyt kymmeniä yksityisnäyttelyjä, suurimmaksi osaksi ulkomailla, lisäksi hän on osallistunut yli sataan ryhmänäyttelyyn yli 20 maassa. Osmo Rauhala, on paitsi kuvataiteilija myös filosofi, kauppatieteilijä KTM, kolumnisti ja luomuviljelijä, joka arvostaa suuresti perhettä ja luontoa. Hän asuu talvet New Yorkissa, tehden taidetta ja kesäisin hän viljelee sukutilaansa Nokian Siuron kylässä.
”Taivas on suuri kirjasto” Lempäälä-talon veistos, Osmo Rauhala 2020
Teoksen materiaali ja koko: Metalli ja elektroniikko, korkeus 2,7m, leveys 2,7m, pituus 3,4m, paino 750kg.
Teoksen lähtökohtana on fyysikoiden tekemä havainto, miten valo-ja radioaallot liikkuvat avaruudessa mahdollisesti ikuisesti. Siksi esimerkiksi maapallon historian suuret valopurkaukset, kuten Rooman ja Lontoon palot, etenevät edelleen maailmankaikkeudessa.
”Jos meillä olisi keino liikkua valoa nopeammin, voisimme saavuttaa nuo aallot ja kokea ne uudelleen. Siten taivas säilöö myös ihmisen luomia ilmiöitä – kuin suuri kirjasto”.
Veistoksessa yhdistyvät puhaltimen ja kantarellin muodot. Kantarellin hatun mallina oli matemaattinen kuvaaja, joka ennustaa aineen liikettä sen syöksyessä mustaan aukkoon avaruudessa. Mallia on muokattu edelleen käsin orgaanisen sienen näköiseksi.Kantarelli seisoo perinteisen postitorven rungon päällä. Sen suukappaleeseen on kätketty mikrofoni, joka mittaa ääniaallon desibelit ja muuttaa kantarellin sisällä olevan valon sävyä äänenpaineen mukaan.
Kyseessä on interaktiivinen teos, joka mittaa ympäristönsä melua ja muuttaa sen eri värisiksi valonsäteiksi. Siihen voi vaikka huutaa, jos on turhautunut liikaa kirjaston hiljaisuuteen, ja teos näyttää eri väreillä kuinka paljon desibelejä ilmassa on.
Paula Salmela on porvoolainen kuvanveistäjä ja kuvataiteen maisteri. Taiteellisen tuotannon keskiössä hänellä on ihminen ja luonto. Hän käyttää taiteen eri tekniikoita laaja-alaisesti, painopisteen ollessa veistoksissa ja tilateoksissa. Taiteilijan julkisia töitä on Tampereella, Vantaalla, Porvoossa ja Mänttä-Vilppulassa. Paula Salmela on Suomen lisäksi työskennellyt Hollannissa ja Tanskassa. Hänellä on ollut lukuisia yksityisnäyttelyitä ja ryhmänäyttelyitä.
Taiteilijan omat sanat taideteoksesta, Tarkalla korvalla:
Tarkalla korvalla -veistos on suurikokoinen pronssinen rusakko, joka levollisessa asennossa tarkkailee ympäröivää elämää ja hymy huulilla kuuntelee ihmisiä ja aikaa. Keskeinen paikka keskustan ytimessä mäen harjanteella, antaa sille perspektiiviä ajan ja asioiden mittasuhteisiin. Sen rauhallinen olemus kuntalaisten ja vierailijoiden virran varrella toimii esimerkkinä pysähtymisestä ja tasapainosta uudistusten ja kiireen keskellä.
Tarkalla korvalla teos sijaitsee parkkihallin kannen päällä olevalla viheralueella, mistä rusakko pääsee tarkkailemaan Erik Ednerin puiston ja torin elämää. Pronssiveistos on patinoitu ruskean eri värisävyihin ja sen korkeus on maasta korvanpäihin noin 170 cm ja leveys tassuista hännänpäähän reilu 200 cm.