Kylätieratkaisut osana pyöräliikenteen kehittyvää katuinfraa

Pyöräilyn suosio arkisena liikkumismuotona on Suomessa ollut viime vuosisadan aikana nousujohteista, lukuun ottamatta kehityksen pieniä laskusuuntia henkilöautoliikenteen yleistyessä 1960- ja 1980-lukujen aikana. Pyöräily onkin kotimaassamme vakiinnuttanut asemansa suosittujen kulkumuotojen joukossa ja sitä on vuonna 2020 voimaan tulleessa tieliikennelaissa käsitelty samanarvoisena kulkumuotona henkilöautoliikenteen kanssa.

Jotta pyöräilyn suosiota voidaan kasvattaa entistä enemmän arjen ja vapaa-ajan matkoilla, tulee kaupunkien ja kuntien panostaa houkuttelevaan ja turvalliseen pyöräliikenteen infrastruktuuriin. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää kaupungeille ja kunnille vuosittain rahallista valtionavustusta kävelyä ja pyöräilyä edistäville infrahankkeille. Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmassa tuetaan ensisijaisesti hankkeita, joilla pyritään lisäämään kävellen ja pyörällä tehtyjen matkojen kulkutapaosuutta parantamalla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä lisäämällä näiden kulkumuotojen houkuttelevuutta arjen matkoilla.

Kestävien kulkumuotojen kasvavat tarpeet katutilassa

Kävely ja pyöräily ovat kestäviä kulkumuotoja, joiden edistämisellä on suuri merkitys liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen sekä kansanterveyden parantamiseen. Lempäälässä kävelyn ja pyöräilyn valtionavustuksia on saatu viime vuosina mm. keskustassa sijaitsevan Telkäntaipaleen ylikulkusillan läntisen jatkeen rakentamiselle sekä Kuljuntien seudullisen pyöräilyn pääreitin rakentamiselle välille Saikantie-Ideaparkinkatu. Näiden hankkeiden ohella pyöräilyn olosuhteet paranevat vuosittain toteutettavien investointi- ja katusaneerauskohteiden toteutumisen myötä.

Tavallisesti pyöräliikenne mielletään kulkevaksi autoliikenteelle tarkoitetusta ajoradasta erillisellä väylällä yhdessä tilassa jalankulkijoiden kanssa. Tämän pohjalta on syntynyt termi kevyestä liikenteestä, joka ei enää kuitenkaan käsitykseltään vastaa näiden molempien kulkumuotojen kasvavia tarpeita nykyisten liikennesuunnittelutrendien joukossa. Kulkumuodoista tulisikin puhua itsenäisesti kävelynä ja pyöräilynä. Valtakunnallisen liikennesuunnitteluohjeistuksen mukaan jalankulkua tulee käsitellä erillään pyöräliikenteestä, sillä yhdistäminen voi johtaa siihen, ettei kumpikaan kestävä liikkumismuoto saa asianmukaista huomiota.

Kävely ja pyöräily tarjoavat ympärivuotisen, henkilöautolle kilpailukykyisen vaihtoehdon liikkumiseen. Toiminnallisesti pyöräliikenne muistuttaa enemmän autoilua kuin jalankulkua. Molemmilla kulkumuodoilla on omat tarpeensa esim. väyläratkaisujen, kulkumuotojen välisen erottelun ja risteämisjärjestelyjen osalta. Jalankulkuun liittyy monia elementtejä, jotka eroavat pyöräliikenteestä, ja ne voivat jäädä vähemmälle huomiolle pyöräliikenteen rinnalla. Lähtökohtaisesti uusia liikenneväyliä suunniteltaessa jalankulku erotellaan aina pyöräliikenteestä. Asuinalueilla ja rauhallisissa liikenneympäristöissä tyypillisempi ratkaisu on sekaliikenneväylä, jossa pyöräliikenne yhdistetään samaan tilaan ajoradalle. Näin ollen jalankulkijan turvallisuuden tunne jalkakäytävällä kasvaa ja kulkeminen muuttuu mielekkäämmäksi.

Aja keskellä – väistä oikealle

Yksi ns. normaalista autoliikenteen, jalankulun sekä pyöräilyn järjestelyistä poikkeava ratkaisu on ulkomailta Suomeen rantautunut kylätiemalli. Kylätiemalli pohjautuu kaksisuuntaiseen liikennejärjestelyyn, jossa ajoradan reunoilta osoitetaan tiemerkinnöillä tavallista suurempi osuus liikenteellisesti heikommassa asemassa oleville kulkumuodoille, esimerkiksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Autoliikenteelle tarkoitettu osuus on kylätiellä siis normaalia kapeampi, jolloin kohtaamistilanteessa väistäminen tapahtuu ajoradan reunaan jalankulkijoille ja pyöräilijöille osoitettuun tilaan. Pyöräilijän kohdatessa jalankulkijan, pyöräilijä siirtyy vuorostaan keskikaistalle ja väistää ennen ohittamistaan keskikaistan liikennettä. Reuna-alueelle voi siirtyä vain, jos alue on vapaa. Muiden käyttäjien ohittamiseen tai kohtaamiseen tulee aina odottaa sopivaa tilannetta. Järjestelyn tarkoituksena on autoliikenteen rauhoittaminen sekä tienkäyttäjien kulkemiseen tarkoitettujen osuuksien selkeyttäminen. Uudella jaottelulla huomio kiinnittyy kohtaamistilanteiden myötä paremmin muihin tienkäyttäjiin ja liikenneturvallisuus paranee kaikkien kulkumuotojen osalta. Autoliikenteelle tarkoitetulla ajoradalla voidaan lisäksi käyttää hidastetöyssyjä tai heräteraitoja ajonopeuden hiljentämiseksi.

Pirkanmaan ELY-keskus on kesällä 2024 toteuttanut Lempäälän Lastusiin Lastusten koulun suoralle päällysteosuudelle kyseistä kylätiemallia vastaavan ratkaisun. Osuudelle on merkitty 3 metrin levyinen ajorata ja 1,5 metrin levyiset pientareet molempiin reunoihin. Lisäksi osuuden nopeusrajoitusta on laskettu aiemmasta 50 km/h rajoituksesta 40 km/h liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Tiheämmin rakennetuilla asuinalueilla käytetty kylätietä vastaava ratkaisu on nimeltään 2-1 -tie, jota voidaan myös kutsua nimellä 2–miinus–1 -tie. Järjestely perustuu yleensä vähäliikenteisillä väylillä käytettyyn ratkaisuun, jossa ajoradan reunoille osoitetaan molemmin puolin pyöräkaistaosuudet sekä jalankulkijoille rakennetaan oma jalkakäytävä ajoradan viereen. Kylätiemallista poiketen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeet huomioidaan vielä paremmalla tilaerottelulla, jolloin näiden kulkumuotojen välille syntyvät risteämiset ja kohtaamiset minimoidaan. Pyöräliikenne saa etuajo-oikeuden ja pyöräilijän reitti pysyy tieosuudella katkeamattomana. 2-1 -tiellä jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat omilla kaistoillaan ja autoilijat väistävät kohtaamistilanteissa aina hetkellisesti pyöräkaistojen puolelle. Reuna-alueelle siirtymistä koskee samat säännöt kuin kylätiellä. Lempäälän Kuljussa sijaitsevalle Linnajärventielle on kesällä 2024 rakennettu 2-1 -tie ja vastaava tieosuus on tarkoitus myös toteuttaa Linnajärventiestä risteävälle Rutaperäntielle kesällä 2025.

Kylätiemallista sovellettua ratkaisua on myös käytetty Lempäälän Höytämöön vuonna 2022 valmistuneella yhteiskatuosuudella Höytämönpolun ja Kivekkääntien välillä. Yhteiskadun reunatila on varattu vain jalankulkijoille, jolloin autot ja pyöräilijät ajavat keskelle katua osoitetulla ajoradalla. Kohtaamistilanteessa pyöräilijät sekä autot väistävät siirtymällä jalankulkijoille tarkoitetulle osuudelle huomioiden reunalla liikkuvat jalankulkijat.

Höytämön yhteiskadun opastemerkki

Tavoiteverkko antaa suunnan pyöräliikenteen määrätietoiselle kehittämiselle

Lempäälään on vuonna 2023 valmistunut kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma sekä pyöräliikenteen alueellista ja seudullista kehitystä ohjaava tavoiteverkko. Nykyinen pyöräilyn pääverkko rakentuu taajamat ja asuinalueet yhdistävästä seudullisestä pääreitistä (Tampereentie) sekä pääreitin varteen liittyvistä paikallisreiteistä. Pyöräliikenteen tavoiteverkko kuvaa tulevaisuuden yhtenäistä ja laatukriteerien pohjalta jaoteltua kokonaisuutta, joka mahdollistaa sujuvat pyöräily-yhteydet koko kunnan laajuudella. Tavoiteverkko muodostuu seudullisista pääreiteistä, aluereiteistä sekä paikallisreiteistä. Ohjelman valmistuminen sekä tavoiteverkon tunnistaminen ohjaavat pyöräliikenteen edistämisen eteen tehtäviä kehitystoimenpiteitä ja mahdollistavat pyöräliikenteen investointien kohdistamisen sinne, missä pyöräliikenteen pääverkkoyhteyksien kysyntä ja tarve ovat suurimmillaan.

Höytämöntielle, Linnajärventielle ja Rutaperäntielle suunnitellut kylätiehankkeet kuuluvat kaikki pyöräliikenteen tavoiteverkon paikallisreitteihin. Nämä hankkeet ovat myös Traficomin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta avustettuja hankkeita. Lastusten kylätien toteuttaminen on ollut osa Pirkanmaan ELY-keskuksen selvitystä kyläteiden toteuttamismahdollisuuksista maakunnan alueella. Kylätien toteuttaminen on usein erillisen pyörätien rakentamiseen nähden kustannustehokkaampi ratkaisu, jota voidaan käyttää myös turvallisena ensivaiheen ratkaisuna ennen suurempaa kadunrakennusurakkaa. Kaikki Lempäälässä toteutuneet pyöräliikenteen hankkeet lisäävät pyöräilyn houkuttelevuutta autoilua korvaavana kulkumuotona lyhyillä matkoilla sekä tuovat lisää edellytyksiä pyöräliikenteen määrälliselle kasvulle. Pitkällä aikavälillä pyöräilyn edistämisestä saatavat yhteiskunnalliset hyödyt parantavat elinympäristömme puhtautta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta hyvinkin monella tapaa.

2.-11.5.2025 vietetään valtakunnallista pyöräilyviikkoa, jolla kannustetaan ihmisiä pyöräilemään enemmän arjen sekä vapaa-ajan matkoilla. Tavoitteena on lisätä pyöräilyä kaikilla matkoilla, kannustaa ihmisiä pohtimaan omia liikkumisvalintojaan, lisätä ihmisten tietoisuutta pyöräilyn hyödyistä sekä vahvistaa pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelutyössä. Vuoden 2025 pääteemana on pyöräilyn yhdenvertaisuuden huomioiminen kaikkien väestöryhmien tarpeisiin nähden.

Lisätietoja:

Valtteri Partanen
Liikenneinsinööri
valtteri.partanen@lempaala.fi
+358 44 481 1804