Lempäälässä selvitetään lasten ja nuorten kokemuksia säännöllisesti erilaisilla kyselyillä. Kyselyihin vastaamalla lapset ja nuoret kertovat arvokasta tietoa arjestaan ja saavat mielipiteensä kuuluviin. Näin saamme myös monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulukäynnistä, opiskelusta, osallisuudesta sekä avunsaannista ja palveluista. Tälle palstalle kokoamme ja päivitämme keskeisten kyselyiden tuloksia.
Kouluterveyskysely 2025
Kouluterveyskyselyn toteuttamisesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi. Tietoja on kerätty perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyviltä vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvät lapset ovat olleet mukana vuodesta 2017 alkaen
Raportti nojaa viimeisimmän kouluterveyskyselyn (2025) lukuihin. Siinä käydään läpi kouluterveyskyselyn osa-alueet Lempäälän alakoulun, yläkoulun ja lukion osalta. Tulokset on poimittu THL:n tilastografiikasta ja -tiedoista. Raporttiin on nostettu sellaiset tulokset, joissa Lempäälä poikkeaa Pirkanmaan hyvinvointialueen keskiarvoista.
Luokan ilmapiiri on parantunut Lempäälän yläkouluissa: luokan tai ryhmän ilmapiiri oli hyvä 60 % mielestä (aikaisemmin 48 %).
Myös työrauha oli parantunut: 80 % ilmoitti luokassa tai ryhmässä olevan hyvä työrauha (Pirha 72 %).
Tunnilla vastaaminen on yläkouluissa helpottunut 5 %-yksiköllä edellisestä mittauksesta
Vähintään tunnin liikkuvia oli alakoululaisista 48 % (Pirha 43 %) ja yläkoululaista 30 % (Pirha 28 %)
84 % alakoululaisista oli tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, yläkoulussa 75 % (kasvua yläkouluissa 8 %-yksikköä)
Lempäälän yläkoulun pojat ovat luottavaisempia että saavat apua, kun sitä tarvitsee (71 %). Tytöistä apua luotti saavansa 57 %.
Alakoulussa yksi hyvä ystävä oli lähes kaikilla
89 % alakoululaisista kokee, että vanhemmat tukevat ja kannustavat usein (Pirha 86 %)
Tupakointi ja sähkösavukkeiden käyttö on vähentynyt
56 % tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista, lisäystä 6 %-yksikköä
Alakoulun oppilaat kokivat, että vaikutusmahdollisuudet koulutyöhön ovat vähäiset
Lempäälässä varsinkin alaikäisten alkoholiostot 2025 ylittävät Pirhan luvut: 13 % ostaa alkoholia vähittäismyynnistä tai anniskelupaikasta (Pirha 8 %)
Yläkoululaisista 57 % syö koululounasta päivittäin, kun kaksi vuotta sitten luku oli 63 %. Pudotusta 6 %-yksikköä.
Yläkoululaisista 28 % piti ruoan laatua hyvänä (Pirha 37 %) ja 35 % makua hyvänä (Pirha 42 %).
Terveyttä edistäviä elintapojen määrä laskee alakoulun 33%:sta yläkouluihin mentäessä (15 %)
Lempäälässä on poikien kiusaaminen muuta Pirhaa yleisempää
Kouluterveyskyselyn toteuttamisesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kysely toteutetaan valtakunnallisesti parittomien vuosien keväällä. Kyselyyn vastaavat perusopetuksen 4-5 -luokkien ja 8-9 -luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. -vuoden opiskelijat. Koulut ja oppilaitokset käyttävät kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, opiskeluhuoltotyössä sekä joidenkin oppiaineiden opetuksessa. Kunnat hyödyntävät tuloksia muun muassa strategiatyössä sekä hyvinvointijohtamisessa.
Raportti nojaa viimeisimmän kouluterveyskyselyn (2023) lukuihin. Siinä käydään läpi kouluterveyskyselyn osa-alueet Lempäälän alakoulun, yläkoulun ja lukion osalta. Tulokset on poimittu THL:n tilastografiikasta ja -tiedoista. Raporttiin on nostettu sellaiset tulokset, joissa Lempäälä poikkeaa Pirkanmaan hyvinvointialueen keskiarvoista.
Lempäälän lukiossa moni asia on hyvin – siellä on hyvä yhteisöllisyys ja oppilaat ovat motivoituneita.
Ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä esiintyy vähemmän kuin Pirkanmaan hyvinvointialueella yleisesti.
Osallisuuden kokemukset ovat lukiossa hyviä, yläkoulussa alueen keskitasoa.
Lempääläläisillä koululaisilla on keskimääräistä parempi keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa.
Seksuaalinen ehdottelu ja ahdistelu on Pirkanmaan hyvinvointialuetta vähäisempää.
Koulun fyysiset työolot ovat pääsääntöisesti hyvät.
Kiusaaminen on yleistä varsinkin alakouluissa, alakoulun pojat kokevat usein fyysistä uhkaa. Alakoululaisista 43 prosenttia on joskus kiusattu.
Yläkoulun pojilla on korkeampaa myöhästelyä 33,4 % kuin Pirhassa (26,5 %).
Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 38,8 % (Pirha 21,0 %). Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin opettajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 32,1 % (Pirha 22,4 %).
Asuinalueella on kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa nuorille yläkoulun pojista 30,0 %:n (Pirhassa 39,2 %) ja lukion tytöistä 17,7 %:n (Pirhassa 25,9 %) mielestä
Lempäälän yläkoulun tytöistä 52 % kokee, että elämällä on tarkoitus.
Päihteiden käyttö on muuttumassa: Kannabista on kokeillut ainakin kerran 8,9 % yläkoulun pojista ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 9,2 %. Nikotiinipusseja käyttää päivittäin 12,5 % yläkoulun pojista ja päivittäin nuuskaa 6,8 %. Sähkösavukkeiden käyttö Lempäälässä on jonkin verran Pirhaa yleisempää – 9,1 %. Alakoulun oppilaista 1,0 % on kokeillut nuuskaa vähintään kerran (Pirha 1,3 %).
Alakoululaiset liikkuvat tunnin päivässä 44,1 %:n, yläkoulussa 26,3 %:n ja lukiossa 17,0 % todennäköisyydellä. Eli liikkumisessa esiintyy iän myötä valitettava laskeva trendi.
Koulufiiliskysely toteutettiin uudestaan keväällä 2025. Kysely toteutettiin jälleen verkkokyselynä, ja vastauksia kertyi 1323 kappaletta, eli vastausprosentti oli koko kunnan tasolla 55,3 %. Vastaajina olivat 4-9 -luokan oppilaat. Otos on edustava, ja kertoo nuorten kiinnostuksesta vaikuttaa opiskeluun ja oppimisen tukipalveluihin. Keskeisenä mittaristona kyselyssä oli kysyä tuntemuksia keskeisistä koulunkäyntiin liittyvistä viihtymis- ja osallisuusmittareista.
Fiilismittarin osa-alue
Keskiarvo 2025
Yleisfiilis koulun päättyessä
4,4
Kouluyhteisöön kuuluminen
3,8
Koulussa on turvallinen ilmapiiri
4,0
Opetuksen taso koulussani
3,9
Opettaja tukee oppimista ja koulunkäyntiä
4,0
Luokassani on hyvä henki
4,0
Tyytyväisyys omaan koulunkäyntiin ja oppimistuloksiin
3,9
Edellisessä, ensimmäisessä fiiliskyselyssä fiilismittareiden asteikko oli 1-10, ja nyt 1-5, eli vertailua edellisvuoteen ei tässä voida tehdä.
Mistä saat iloa koulussa ja vapaa-aikana? Ylivoimaisesti tärkein voiman lähde oli kavereitten kanssa oleminen ja harrastukset. Ulkoilma voimaannutti myös oppilaita – iloa saatiin luonnosta, ulkoilmasta ja kuntoilusta. Hyvä kerää hyvää: iloa tuottivat myös iloinen mieli ja ilmapiiri, kivat oppiaineet ja kouluruokailu. Onnistuminen ruokkii oppilaiden ilon tuntemuksia – iloa saatiin myös hyvistä arvosanoista ja onnistumista. Ja tietysti keväästä: – hyvästä säästä ja auringonläiskistä jalankulkutiellä.
Urheiluharrastuksia suositaan Lempäälässä. Lempäälän lasten ja nuorten harrastuksissa korostuu liikunnallisuus: lempiharrastukseksi nimesi noin puolet vastaajista jonkin urheilullisen harrastuksen. Seuraavaksi eniten pidettyjä harrastuksia olivat taiteelliset harrastukset – tanssi, soittaminen ja kuvataide. Osa nimesi lempiharrastuksekseen myös kavereiden kanssa olemisen.
Lasten ja nuorten lempiharrastuksen TOP10 Lempäälässä (vastaajia siis 1323):
Jalkapallo (218 kpl)
Jääkiekko (80 kpl)
Ratsastus (64 kpl)
Kuntosali (59 kpl)
Tanssi, teatteri (46 kpl)
Kalastus, metsästys, suunnistaminen (45 kpl)
Jonkin soittimen soittaminen (39 kpl)
Kavereiden kanssa oleminen (44 kpl)
Kuvataide (37 kpl)
Palloilulajit (31 kpl)
Oppilaiden vastauksia koulukiusaamiseen. Koulufiiliskyselyssä 2026 porauduttiin erityisesti koulukiusaamiseen. Oppilaita itseään pyydettiin arvioimaan syitä koulukiusaamiselle. Alla on lueteltu muutamia tärkeimpiä: yksi ryhmä on sosiaalinen arvostus: ihmisten halu olla ”coolimpia” sekä tavanmukainen härnääminen tai vitsin heitto. Kiusaamista ruokkivat erityisesti kiusattavan ulkonäkö, taidot (mitä sai kokeesta), ärsyttävä persoonallisuus (pukeutumistyyli, ulkonäkö ja omista poikkeavat mielenkiinnonkohteet), seksuaalinen suuntautuminen tai muu erilaisuus. Rasismi aiheuttaa kiusaamista Lempäälän kouluissa: kiusaaminen voi johtua uskonnosta ja ulkonäöstä tai käyttäytymisestä; jonkun mielestä väärä ihonväri. Kiusaamiseen itsekriittisistä oppilaiden kommenteista mainittakoon, että kiusaaminen tuo kiusaajille jotain sairasta iloa tai hupia. Taustalla voivat oppilaiden mielestä vaikuttaa myös omat ongelmat mm. kotona
Entä mitä itse olisit valmis tekemään kiusaamisen ehkäisemiseksi? Eniten vastauksissa korostuivat kertominen koulun aikuiselle sekä kiusaamiseen puuttuminen. Yksi kommentti oli mielenkiintoinen: (Haluaisin mennä) Huutamaan jokaiselle nuorelle et ymmärtäisi jo, miten lapsellista on kiusata vuonna 2025. Oppilaiden tiedossa on hyvinkin paljon kiusaamiseen rakentavasti suhtautuvia keinoja:
• en kommentoi ketään muuta paitsi kehumalla
• en esim. puhu pahaa tai levitä juoruja eteenpäin ja kannustan kiusattuja
• olen VERSO-oppilas ja yritän estää kiusaamista
• ottamaan kiusatun porukkaan mukaan
• en itse kiusaa ja liikun ystävällisten ihmisten seurassa
Koulufiiliskysely toteutettiin siis uudestaan keväällä 2025. Tarkastele kevään 2025 raporttia tästä
Koulufiiliskysely 2024
”Aion hakea lukioon ja siitä yliopistoon. Monet ammatit ovat kiinnostavia mutta ehkä kiinnostavimpia ovat lasten lääkäri ja että keksisin itse erilaisia hiustyylejä jotka keksisin itse eli vähän niin kuin oma kampaamo.” (Alakoululaisen vastaus Koulufiiliskyselyssä 2024)
Koulufiiliskysely toteutettiin keväällä 2024. Kysely toteutettiin verkkokyselynä, ja vastauksia kertyi 1298 kappaletta. Vastaajina olivat 4-9 -luokan oppilaat. Otos on edustava, ja kertoo nuorten kiinnostuksesta vaikuttaa opiskeluun ja oppimisen tukipalveluihin. Keskeisenä mittaristona kyselyssä oli kysyä tuntemuksia keskeisistä koulunkäyntiin liittyvistä viihtymis- ja osallisuusmittareista. Fiilismittareiden tuloksia:
kouluyhteisöön kuuluminen: Keskiarvo 7,8. Kiitettävän arvosanan antoi puolet vastaajista, ja neljännes antoi negatiivisen vastauksen (arvo alle 6)
tietotekniikkaa ja digilaitteita käytetään opetuksessa liikaa: Lähes 90 % oppilaista oli väittämän kanssa eri mieltä.
opetuksen taso koulussani: Keskiarvo 7,6. Neljä kymmenestä oppilaasta antoi kiitettävän arvosanan opetuksen tasolle. Noin 16 % oli tyytymättömiä opetukseen. Opetuksen taso kouluittain vaihteli 6,6 ja 8,9:n välillä.
TOP 5 Lempäälän kouluista opetuksen tasossa oppilaiden mielestä oli: Lastusten kyläkoulu (8,9), Nurmen kyläkoulu (8,7), Mattilan kyläkoulu (8,5) sekä isoista alakouluista Moision alakoulu (8,4) ja Kuljun alakoulu (8,2).
olen tyytyväinen omaan koulunkäyntiini: 41 % antoi kiitettävän arvosanan itselleen. Kolmannes oli neutraaleita ja neljännes negatiivisia (arvosana 6 tai alle). Keskimäärin omalle työskentelylle annettiin arvosana 7,5.
Oppilaita pyydettiin arvioimaan omaa koulunkäyntiään kysymällä, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Vastauksista nousivat yläkouluissa keskittymisen lisääminen, kokeisiin valmistautuminen, myöhästelyn ja oman puheen vähentäminen sekä viittaamisen lisääminen. Alakouluissa esille nousivat: olisin voinut viitata enemmän tunneilla; oisin voinut puhua vähemmän tunneilla; antaa enemmän työrauhaa; olisin parempi kaveri eli en puhu pahaa tai juoruile; tehdä läksyt huolellisemmin; osallistua enemmän epämieluisiin asioihin esim. esitelmiin ja ryhmätöihin; en oisi pelleillyt tunneilla.
Koulufiiliskyselyn väittämiä koulunkäynnistä (tilanne kaikissa Lempäälän kouluissa):
Palvelukysely erityistä tukea saavien oppilaiden vanhemmille
Kysely kohdistettiin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden vanhemmille. Kyselyyn on vastattu varsin aktiivisesti, ilmeisesti aihe kiinnostaa. 78 % vastaajista pitää Lempäälän erityisen tuen palveluita erinomaisina tai hyvinä.
Lapsi nähdään osaavana ja arvokkaana haasteistaan huolimatta.
Alakoulun tuki koettiin parempana kuin yläkoulujen tuki, joskin koetussa tuessa oli kuitenkin paljon koulukohtaisia eroavaisuuksia. Tyttöjen vanhemmat antoivat paremmat arvosanat oppimisen tuelle kuin poikien. Kyselyn vastaajamäärä oli 72 huoltajaa.
Erityisen tuen palvelukyselyssä (10/2023) selvitettiin avoimina kysymyksinä mm.:
palautetta erityisen tuen työstä koulun ja/tai opettajan kanssa
missä asioissa Lempäälän kunta on onnistunut erityisen tuen työssä
koulun ja kodin välinen viestintä erityisen tuen asioissa
kehitettävää erityisen tuen palveluissa
Kehitettävää erityisen tuen palveluissa:
täsmätukea, henkilökohtaisuutta
psykologiresurssi
pienluokkatoiminta
henkilökohtainen avustaja niitä tarvitseville
lisää erityisopettajia
tavallisella kielellä tehty viestintä
oikeus loma-ajan hoitoon erityisen tuen lapsilla
epäselvää, miten erityinen tuki toteutuu isoissa luokissa
enemmän paikkoja, joista tuki voidaan antaa heti sitä tarvittaessa
Kouluruokakysely
Olen ollut kaikkeen erityisen tyytyväinen, lapsen asioista on heti otettu koppi ja tuntuu ettei ole tarvinnut yksin jäädä asioita miettimään. Iso kiitos opettajalle, rehtorille, ohjaajille, kouluterveyden hoitajalle ja lääkärille!
Mielestäni kouluruokailu toimii hyvin. Ärsyttää lähinnä kun kaikki valittavat kouluruuan laadusta, vaikka omasta mielestäni se on erittäin maukasta. Ehkä muut ovat vain liian nirsoja tai sitten omat makuhermostoni ovat vain toisista poikkeavia
Koulufiiliskyselyssä oli yksi avoin kysymys kouluruokailusta – miten kehittäisit kouluruokailua. Vastaukset (n=1298) luokiteltiin ja laskettiin sekä purettiin luokittain. Seuraavan listaan on koottu laskevassa järjestyksessä kaikkien Lempäälän koulujen maininnat kouluruoan kehittämiseksi TOP 10:
oppilaiden osallistaminen eli mukaanotto kouluruokalistojen suunnitteluun (72 mainintaa)
ruokailun organisointi, esim. melu ruokalassa tai kasvis- ja lihalinjastot erikseen (69 mainintaa)
enemmän perinteisiä kouluruokia (68 mainintaa)
oppilaan esittämä toiveruoka (62 mainintaa)
oppilaan kommentti tai huoli ruokahävikistä (46 mainintaa)
ruoan terveellisyys (34 mainintaa)
Kouluruoka sai oppilailta keskimäärin arvosanan 3. Osa opiskelijoista ei muuttaisi kouluruokailussa mitään: ”Lempäälän kouluissa on ihan hyvää kouluruokaa, mutta on siellä listallakin huonompia ruokia. Hyviä ruokia ovat pastat, uunimakkara ja porkkananapit.”
