Lapsen oikeudet

Vuoden 2025 Nuorisobarometrin teemana ovat nuorten kokemat paineet ja heihin kohdistuvat odotukset. Nuorisobarometri 2025, jonka tiedonkeruuseen vastasi 2 312 nuorta, toteutettiin verkkolomakkeella. Barometrin havainnot pähkinänkuoressa:

• USKO MAAILMAAN ON ROMAHTANUT Vain 17 % nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen, kun vuonna 2021 osuus oli 39 %. Ensimmäistä kertaa joka toinen nuori suhtautuu pessimistisesti maailman tulevaisuuteen.
• TURVATTOMUUDEN KOKEMUKSET OVAT KASVANEET MERKITTÄVÄSTI Nuoret kokevat enemmän epävarmuutta kuin koskaan aiemmin. Maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaa turvattomuutta 60 % nuorista. Yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet aiheuttavat turvattomuutta 53 % nuorista, kun vuonna 2010 osuus oli vain 9 %
• TYÖHÖN LIITTYVÄT PAINEET JA EPÄVARMUUS KUORMITTAVAT NUORIA Työelämä on yksi suurimmista paineiden ja epävarmuuden lähteistä. Nuorista 70 % kokee paineita työn saamisesta, ja puolet kertoo kokevansa paljon epävarmuutta työllistymisestä. Epävarmuus työllistymisestä on lisääntynyt huomattavasti.
• KOULUTUSTAVOITTEET OVAT KORKEALLA – PAINEET SEN MUKAISET Nuorista 81 % haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon, ja 12 % tavoittelee jopa tohtorin tutkintoa. Samalla yli puolet nuorista kokee paljon paineita koulutuksen saamisesta, mikä kertoo koulutuksen merkityksestä nuorten tulevaisuuden suunnitelmissa.
• NUORTEN TYYTYVÄISYYS ELÄMÄÄNSÄ ON LASKENUT PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Nuorten kokema elämänlaatu on heikentynyt. Vain kuusi prosenttia nuorista antaa elämälleen arvosanan 10, mikä on matalin tulos koko mittaushistorian aikana. Yhteensä 30 % nuorista antaa arvosanaksi yhdeksän tai kymmenen, kun vielä vuonna 2024 osuus oli 44 %. Elämäntyytyväisyys on ollut laskussa vuodesta 2020 lähtien.

NÄMÄ PERUSASIAT ON SAATAVA KUNTOON Lapsiperheköyhyyttä tulee vähentää merkittävästi. Koulutukseen ja kasvatukseen tulee panostaa pitkäjänteisesti. Mielenterveyspalveluissa on varmistettava, että nuori saa apua ajoissa ja helposti. Nuorisotyön resurssit tulee turvata koko maassa. Nuorten osallisuutta ja todellisia vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa on vahvistettava. Jokaisella nuorella tulee olla vähintään yksi turvallinen aikuinen elämässään. Jokaisen nuoren on tärkeää tulla kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi jokaisen aikuisen toimesta.

Tiivistelmä barometrista

Lapsibarometri 2026 -keskustelun ydinviesti on, että lasten hyvinvointi rakentuu arjen perusasioista (leikki, kaverit, turvallisuus), mutta samalla näkyy huolia eriarvoisuudesta ja kiusaamisesta – ja tarve kuulla lapsia paremmin päätöksenteossa.

Lasten oma ääni keskiössä: Lapsibarometri perustuu 6–7-vuotiaiden lasten omiin kokemuksiin ja näkemyksiin arjestaan.

• Leikki on tärkein asia: Leikkiminen nousi lasten mielestä kaikkein merkityksellisimmäksi asiaksi arjessa ja esiopetuksessa.
• Kaverisuhteet korostuvat: Ystävät ja yhdessä oleminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä lapsille.
• Oppiminen tapahtuu leikissä: Lapset kokevat oppivansa taitoja (esim. lukeminen, laskeminen) myös leikin kautta.
• Kaikki eivät saa leikkiä tarpeeksi: Osa lapsista kokee, että aikaa leikille on liian vähän.
• Kiusaaminen on yleistä: Merkittävä osa lapsista kertoo joutuneensa kiusatuksi ainakin joskus.
• Eriarvoisuus näkyy: Heikommin toimeentulevien perheiden lapset kokevat enemmän kiusaamista ja turvattomuutta.
• Turvallisuus syntyy läheisistä ihmisistä: Perhe ja tutut aikuiset lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta.
• Arjen perusasiat ratkaisevat: Hyvä elämä koostuu yksinkertaisista asioista kuten koti, ruoka ja leikki.
• Lasten näkemyksiä pitäisi hyödyntää enemmän: Tutkimus korostaa, että lasten mielipiteet tulisi ottaa paremmin huomioon päätöksenteossa.

Lapsibarometri 2022 avaa näkökulmia siihen, mitä turvallisuus merkitsee esiopetusikäisille lapsille, millaiset asiat lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta ja millaiset asiat vähentävät sitä. Alla on joitakin poimintoja:

Suomalaislapsista 83 prosenttia koki olonsa turvalliseksi kotona ja 61 prosenttia koki olonsa turvalliseksi koulussa. (s. 34)

Lapsista 30 prosenttia oli sitä mieltä, että turvallinen ihminen halaa, silittää ja ottaa syliin. Lisäksi hän huolehtii ja suojelee sekä leikkii. (s. 79)

Yhteiskunnallisesti isot, turvallisuuteen vaikuttavat ja paljon uutisissa esillä olleet asiat, kuten covid-19-pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tai ilmastokriisi eivät juuri näkyneet lasten vastauksissa. Turvallisuus näyttäytyi lapsille pikemminkin jokapäiväisessä elämässä ilmenevinä asioina. Kolme neljästä lapsesta ajattelee, että hänellä on jokin turvallinen paikka, ja yli 90 prosenttia lapsista ilmoitti, että heillä on turvallinen ihminen elämässään. (s. 85)

Jo pienillä asioilla, kuten katuvalaistuksen lisäämisellä tai suojateiden oikealla sijoittelulla voidaan lisätä lasten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. On tärkeää, että lasten pelkoja ei vähätellä, vaan lasten tunteita pyritään ymmärtämään ja sanallistamaan yhdessä lasten kanssa. Tällä tavoin myös aikuiset oppivat paremmin ymmärtämään lasten käyttäytymistä, tarpeita ja ajattelua. (s. 88)

Vuoden 2020 Lapsibarometrissä selvitettiin, mitä kuusivuotiaat lapset ajattelevat hyvästä elämästä, mitä hyvään elämään kuuluu ja miten nämä asiat toteutuvat heidän omassa elämässään.

Hyvä elämä lasten näkemänä (poimintoja):

Esikoulu. Lasten esikoulukokemuksia tarkasteltiin kysymällä lapsilta ”tykkäätkö olla eskarissa?”. Lapsista 40 prosenttia vastasi ”aina” ja 46 prosenttia ”joskus” (Kuvio 2). Pieni osa lapsista, kolme prosenttia, vastasi kysymykseen ”ei koskaan”. (s. 35)

Koti. Kuusivuotiaista 50 prosenttia vastasi, että tykkää olla kotona aina ja 48 prosenttia lapsista oli sitä mieltä, että kotona on mukava olla joskus. (s. 38). Selvästi suosituin vastaus oli leikkiminen ja pelaaminen, jonka kertoi kivoimmaksi asiaksi 58 prosenttia lapsista (s. 40)

Aikuiset. Joka kymmenes lapsi oli sitä mieltä, että aikuisilla on aina tarpeeksi aikaa olla heidän kanssaan ja kuusi prosenttia vastasi, ettei aikuisilla ole koskaan tarpeeksi aikaa heille. (s. 44) Selvästi suosituin vastaus oli äiti, jonka kanssa haluaisi olla enemmän 43 prosenttia lapsista. Isän kanssa enemmän aikaa haluaisi viettää 19 prosenttia ja 18 prosenttia lapsista mainitsi molemmat, äidin ja isän. (s. 44)

Myönteinen tunnistaminen. Lapsista reilu kymmenesosa muisti saaneensa kehuja viimeksi siitä, kun he tekivät jonkin asian tai tehtävän hyvin. He olivat esimerkiksi syöneet hyvin, avanneet ketsuppipullon, löytäneet hukassa olleen tavaran tai osanneet lukea. Lapsista kymmenen prosenttia kertoi saaneensa kehuja sosiaaliseen toimintaan liittyen. He olivat esimerkiksi auttaneet muita, käyttäytyneet hyvin tai puuttuneet kiusaamiseen. (s. 47)

Tutkimuksessa keskeisenä teemana oli liikunta, joka tämän aineiston perusteella näyttäytyy luontaisena osana lähes kaikkien 6-vuotiaiden lasten jokapäiväistä elämää. Joukossa oli ainoastaan muutama lapsi, jotka eivät huoltajien vastausten perusteella harrasta liikuntaa. (s. 54)

• Lasten suosituin vastaus kysymykseen hyvästä liikuntapaikasta oli piha tai lähialueen luonto, esimerkiksi läheinen metsä tai uimaranta. (s. 54)
• Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksissa (2016) liiallista kilpailullisuutta kehotetaan välttämään ja tutkimusten mukaan liiallinen kilpailullisuus on yksi merkittävä syy siihen, miksi lapset ja nuoret lopettavat liikuntaharrastuksen (Vanttaja 2017). (s. 54)
• Liikuntakokemusten ohella tutkimuksessa selvitettiin lasten kokemuksia vapaa-ajasta ja kaverisuhteista. Vapaa-ajallaan lapset arvostavat ennen kaikkea mahdollisuutta leikkiä ja pelata sekä olla kotona ja levätä. (s. 55)
• Viimekertaiseen tutkimukseen nähden uutena asiana tässä tutkimuksessa tuli esille älylaitteiden käyttö ja konsolipelien pelaaminen, jonka monet lapset mainitsivat viikonlopun parhaimpana asiana. (s. 55)
• Lasten kaveritilanne on tämän tutkimuksen perusteella varsin hyvä: lähes kaikki lapset kertoivat, että heillä on kavereita. Noin puolet lapsista ottaisi kuitenkin mielellään lisääkin kavereita. (s. 55)

Selvästi suosituin vastaus oli leikkiminen ja pelaaminen, jonka vastasi 67 prosenttia lapsista. Muina kivoina asioina kavereiden kanssa mainittiin esimerkiksi kyläily (11 %) ja ulkoilu (11 %). (s. 50) Väite lasten vapaa-ajan muuttumisesta organisoidummaksi tai aikataulutetummaksi ei saanut siis tässä tutkimuksessa vahvistusta.  (s. 56)

Ensimmäisen Lapsibarometrin teemana oli luottamus. Tulosten perusteella suurin osa kuusivuotiaista lapsista osoittaa luottamusta läheisiä ihmissuhteita, kuten kavereita ja perhettä kohtaan. Toisaalta tutkimus antoi viitteitä eriarvoisuudesta ja osoitti, että kuusivuotiaiden joukossa on pieni ryhmä lapsia, jotka eivät tunnista myönteisiä asioita elmässään tai koe saavansa myönteistä palautetta tai apu.

Lapsista lähes kaikki kokivat, että vanhemmat kuuntelevat, jos heillä on asiaa. Vastaajista 96 prosenttia oli tätä mieltä. Vain kaksi prosenttia lapsista vastasi, että vanhemmat eivät kuuntele. (s. 31) Tytöistä 87 prosenttia kertoi saavansa kehuja, kun poikien keskuudessa vastaava luku on 75 prosenttia. (s. 25)

Lasten mielestä kiusaaminen on ennen kaikkea toisen fyysistä satuttamista. Lapsista 44 prosenttia oli sitä mieltä, että kiusaaminen on esimerkiksi lyömistä, potkimista, puremista, raapimista, repimistä tai tönimistä. Reilu viidennes lapsista on sitä mieltä, että kiusaaminen on huono asia tai asia, joka tuntuu pahalta. Melkein viidennes lapsista kokee myös nimittelyn kiusaamisena. Kiusaamisen määritteli ärsyttämiseksi 11 prosenttia lapsista ja kuusi prosenttia lapsista oli sitä mieltä, että kiusaaminen on sitä, ettei oteta leikkiin mukaan. (ss. 33 – 34)