Tietoa, energianeuvontaa ja linkkejä
Hiilineutraali Lempäälä 2030 -tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan jokaisen aktiivista otetta. Lempääläinen voi valinnoillaan, teoillaan ja sanoillaan vaikuttaa ilmaston ja ympäristön hyvinvointiin ja ilmastonmuutoksen hillintään. Tärkeää on esimerkiksi pohtia omaa liikkumistaan ja kuluttamistaan, ruokavalintojaan sekä asumiskuluja.
Tämä sivu tarjoaa tietoa kunnan omista toimista, esityksiä tilaisuuksista sekä linkkejä esim. energianeuvontaan.
Kuntalaisten energianeuvonta
Kuntalaisille tarjotaan maksutonta, puolueetonta ja palvelevaa energianeuvontaa, tapahtumia sekä järjestetään erilaisia koulutustilaisuuksia. Apua saa energia-asioissa niin asukkaiden, pientalojen, taloyhtiöiden ja yritysten suhteen. Ota rohkeasti neuvontaamme yhteyttä!
Neuvonnan nettisivut: Neuvoo.fi – Maksutonta ja puolueetonta energianeuvontaa
Paljon tietoa saa myös sivuilta: Motiva
Yrityksille on olemassa Tampereen seudun ilmastokumppanuusverkosto, jossa kumppanuusmallin kautta yritykset ja organisaatiot pääsevät esille arvokkaan ilmastotyönsä kanssa samalla verkostoituen ja oppien lisää aiheesta.
Selvitä hiilijalanjälkesi ja katso keinot sen pienentämiseen Kestävät elämäntavat -testin avulla. Kestävän elämäntavan omaksuminen on palvelus etenkin sinulle itsellesi ja siinä samassa teet hyvää myös ympäristölle.
Nappaa testin vinkit ja kokeile tai kerro omat vinkkisi, niin laitetaan hyvät vinkit kiertämään! Muista somessa #hinku ja #lempäälä.
Esityksiä ja tiedotteita
Hallitse energiasi! Kulutusjoustolla mahdollista säästää rahaa ja vähentää päästöjä
Energian ja kulutusjouston ajankohtaisuus
Energiasta ja kulutusjoustosta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan. Tämän vuoden energiansäästöviikon teemana onkin osuvasti ”Hallitse energiasi!”. Tässä tekstissä kerron, miten me Lempäälän kunnassa olemme varautuneet energiamarkkinan muutoksiin – ja kuinka jokainen voi kotonaan tehdä osansa kohti fiksumpaa energiankäyttöä.
Mitä energiamarkkinan murroksella ja kulutusjoustolla tarkoitetaan?
Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan energiamarkkinan murroksesta ja kulutusjoustosta?
Energiamarkkinan murros tarkoittaa sitä, että siirrytään perinteisistä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä ja parempaa energiatehokkuutta. Tämä muutos vaikuttaa sekä päästöihin että kustannuksiin – ja muutosvauhti on ollut Suomessa todella nopea. Siksi meillä on Euroopan edullisimpia sähkön hintoja, vaikka toisaalta sähkön hinta voi vaihdella paljonkin jopa vuorokauden sisällä.
Kulutusjousto taas tarkoittaa sähkön tai lämmön kulutuksen säätämistä sen mukaan, milloin energiaa on tarjolla runsaasti ja edullisesti – ja toisaalta vähennetään kulutusta silloin, kun energia on kallista tai sähköverkkoon tarvittaisiin lisää tuotantoa. Näin tasapainotetaan energiaverkkoa, pienennetään kustannuksia ja päästöjä. Sähkömarkkinoilla edullisin sähkö on myös vähäpäästöisintä.
Kulutusjoustolle on olemassa omat markkinansa, joissa maksetaan siitä, että toimijat lisäävät tai vähentävät kulutustaan tarpeen mukaan. Suomessa näitä markkinoita ohjaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Mutta kulutusjoustoa voi hyödyntää myös omassa arjessa, pienentääkseen omaa sähkölaskuaan – esimerkiksi siirtämällä sähkönkäyttöä edullisemmille tunneille ja välttämällä yhtäaikaisia tehopiikkejä. Osassa sähkönsiirtolaskuista vuoden korkeimpien kulutustuntien mukaan voi nimittäin joutua maksamaan isompaa tehomaksua koko vuoden ajan.
Älykkäät ratkaisut helpottavat kulutusjoustoa arjessa
Kulutusjousto vaatii jonkinlaista ohjausta myös kotona. Kotona tällaisia ohjattavia sähkölaitteita ovat esimerkiksi vesivaraajat, sähköautonlataus ja erilaiset lämmitykset sekä kodin laitteet. Omaa sähköntuotantoakin voi olla tarjolla aurinkopaneeleista. Ohjaus voi olla sitä, että itse seuraa sähkönhintaa erilaisista puhelinsovellutuksista ja säätää sen mukaan päälle ja pois tai suuremmalle ja pienemmälle erilaisia laitteita. Tämä vaatii aikaa ja harrastuneisuutta asiaan. Korkeimpien sähkönhintojen aikana olen kuullut jopa ihmisten laittaneen herätyskelloja soittamaan, jotta voi laittaa ilmalämpöpumppua ja lattialämmitystä isommalle lämmitykselle kesken yötä.
Onneksi kaikkea ei tarvitse tehdä itse: tarjolla on erilaisia ohjaustapoja myös omakotitaloihin. Laitteiden ohjausjärjestelmiä on monenlaisia – yksinkertaisista releistä monimutkaisiin älyjärjestelmiin, jotka osaavat säätää lämmitystä sähkönhinnan, asumisen ja sääennusteen perusteella. Esimerkiksi uudemmissa pääsähkömittareissa on relelähdöt, jotka voidaan kytkeä sähkötaulusta vaikkapa pesutilojen lattialämmitykseen ja sähköautonlataukseen lähtevään sähkönsyöttöön. Lempäälässä sähköverkkoyhtiö Elenia tarjoaa tällaisen vaihtoehdon, jota ohjataan heidän energiankulutuspalvelunsa kautta. Lisää tietoa tästä ja muista älykkään ohjauksen ratkaisuista löytyy esimerkiksi Lempäälä-päivänä pidetyn Ilmastoviisaan ja älykkään asumisen valinnat -tilaisuuden esityksistä.
Kaukolämmön kulutusjousto
Kaukolämpöverkossa voidaan myös tehdä kulutusjoustoa. Kaukolämpöä tuotetaan Lempäälässä biopohjaisilla polttoaineilla, hukkalämmöistä lämpöpumppujen avulla sekä maakaasulla. Kaukolämpöä tehdään myös edullisimman sähkönhinnan aikana varastoon kaukolämpöakkuun. Maakaasulla tehdään lämpöä vain silloin, kun muista lämmönlähteistä ei saada kylliksi lämpöä. Siksi lämmön tuotanto on kalliimpaa ja hiilidioksidipäästöt suurempia, kun lämmönkulutuksessa on suuria piikkejä. Näitä piikkejä lämmönkulutuksessa on esimerkiksi aamuisin, kun lämpöä kuluttava ilmanvaihto tehostuu ja samaan aikaan vedenkulutus on ihmisten herättyä korkealla.
Joustomahdollisuudet kaukolämpöverkossa
Kaukolämmön joustossa pyritään siirtämään lämmönkulutusta esimerkiksi yön matalamman kulutuksen tunneille. Myös rakennusten automaatio voidaan ohjelmoida niin, että suuren vedenkäytön aikana suunnataan lämmitys rakennuksen käyttöveden lämmittämiseen ja vähennetään pattereiden lämmitystä hetkellisesti. Näin tehdään esimerkiksi joissakin Lempäälän kunnan koulukohteissa, joihin on hankittu rakennusautomaation lisäosa, joka hoitaa lämmityksen optimointia osaltaan tällä käyttöveden lämmityksen priorisoinnilla. Optimointi säätää automaattisesti myös lämmityksen säätökäyrän mahdollisimman alas, huomioiden tilojen tavoitelämpötilojen toteutumisen.
Pilotit ja kokeilut Lempäälän Lämmöllä
Lempäälän Lämmön hinnoittelussa on jo tehty pilottia, jossa energian hinta riippuu siitä, kuinka paljon tehoa käytetään tietyssä kohteessa huipputunteina. Lempäälän uimahallissa Louhessa on lisäksi kokeilussa kaukolämmön kulutusjousto, jossa käytetään kaukolämpöä yöllä uimavesien hieman normaalia suurempaan lämmittämiseen. Louhen ja Lempäälä-talon lämmitysratkaisuissa on varauduttu myös matalalämpötilaiseen kaukolämpöverkkoon. Tällaista matalalämpötilaista lämpöä saadaan, kun hyödynnetään hukkalämpöä erilaisista kohteista, esimerkiksi jäähdytyksistä.
Sähköenergian kulutusjousto Lempäälän kuntakonsernissa
Lempäälän Lämmön Lemene-energiajärjestelmä osallistuu Fingridin sähköenergian kulutusjoustomarkkinoille. Lemenellä on aurinkovoimaloita, sähköakkuvarasto, kaasumoottoreita ja älykäs mikroverkko. Sähköakkuihin voidaan nopeasti varata tai vapauttaa sähköenergiaa, ja kaasumoottorit saadaan nopeasti päälle. Näiden avulla voidaan tasapainottaa valtakunnan sähköverkon kulutuksen ja tuotannon suhdetta sekä pitää sähköverkkoa vakaana. Lemene-energiayhteisöhanke oli yksi valtion kärkihankkeista Sipilän hallituksen aikana.
Kehityshanke käytettyjen sähköautonakkujen hyödyntämisessä
Lempäälä-talo toimii pilottikohteena EU-hankkeessa, jossa selvitetään käytettyjen sähköautojen akkujen jatkokäyttöä energiavarastona. Akkuihin voidaan ladata sähköä katolla olevista aurinkopaneeleista tai sähköverkosta silloin, kun sähkönhinta on edullinen.
Selvitykset kunnan kohteiden kulutusjoustosta
Lempäälän kunnassa on jo kahdesti tehty selvitys kunnan kohteiden osallistumisesta kulutusjoustomarkkinoille. Ensimmäinen kulutusjoustoselvitys tehtiin ympäristöministeriön vuonna 2021 rahoittaman ”Kuntien ilmastotieto energiajohtamisen tueksi” -hankkeen osana. Tuloksena oli, että sähkön kulutusjousto olisi otollista vesilaitoksen jätevesien pumppauksessa. Palvelurakennuksissa ei tuolloin nähty merkittäviä hyötyjä sähkön kulutusjoustosta selvityksen tekohetkellä. Kaukolämmön osalta kulutusjoustossa palvelurakennuksissa on paljon potentiaalia. On kuitenkin huomioitava, että tämä kulutusjoustoselvitys tehtiin ennen Ukrainan sotaa, minkä jälkeen energian hinta, hinnanvaihtelut ja joustomarkkinat ovat muuttuneet olennaisesti. Tämän selvityksen jälkeen kunnassa on toteutettu uudisrakennushankkeita ja laadittu suunnitteluohjeistusta rakennusautomaation uudistamiseksi kulutusjouston mahdollistamiseksi kohteissa.
Lempäälän kunta pääsi pilotiksi rakennusten kulutusjouston selvitykseen vuonna 2025 The Nordic Superblocks as Decarbonization Catalysts (NSDC) -nimisessä EU-rahoitteisessa kehityshankkeessa. Hankkeessa tarkasteltiin sähkön kulutusjouston mahdollisuuksia suuremmassa kiinteistömassassa. Vuodesta 2021 energiamarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi, joten uusi tarkastelu oli ajankohtainen. Sähkön kulutusjouston tarve ja siitä maksettavat korvaukset ovat kasvaneet. Kulutusjousto näyttäytyi hyvin kannattavalta kantaverkkoyhtiön karkealla laskentatyökalulla. Työkalulla voidaan tehdä arviointi vain yleisellä tasolla. Tässä hankkeessa määriteltiin tarkemmin, millä ehdoilla kunnan palvelukiinteistöissä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, voidaan toteuttaa kulutusjoustoa: mitä kulutuskohteita ja miten paljon voidaan ohjata, sekä kuinka paljon eri vuorokauden, viikon ja vuoden aikana on joustomahdollisuutta. Lähtökohtana oli turvallisuus ja käyttöaikojen hyvä sisäilmanlaatu. Näillä reunaehdoilla talotekniikan ja rakennusautomaation asiantuntija laski säästöpotentiaalin maksimitehot eri ajanjaksoina, ja sähkömarkkinoiden asiantuntija teki laskelmat kulutusjouston taloudellisesta kannattavuudesta. Yksityiskohtaisemmilla laskelmilla saatu kannattavuus oli huomattavasti huonompi kuin karkeissa arvioissa. Saatu tuotto olisi niin pieni, ettei tähän markkinaan kannata lähteä mukaan. Tulos oli kuitenkin tärkeä, koska aihe on ollut paljon esillä, eikä näin tarkkoja laskelmia ole aiemmin ollut saatavilla.
Kulutusjouston hyödyntäminen kunnan palvelurakennuksissa
Vaikka varsinaisilla sähköverkkoyhtiön markkinoilla ei kulutusjoustoon kannata panostaa pienten hyötyjen vuoksi, kunnan kiinteistöissä sähkön joustoa kannattaa hyödyntää omassa käytössä. Kunnan hankinnassa sähkönhinta muodostuu osin markkinoilla kiinnitetystä hinnasta, mutta osa sähköstä ostetaan spot-hintaan markkinoilta. Lisäksi ensi vuoden alussa maksetaan lisähintaa niin sanotusta kulutusvaikutuksesta eli siitä, että sähköä kulutetaan kalliiden markkinahintojen aikana. Tämä kaikki, sekä sähkön tehopiikkien hintavaikutus vuodeksi eteenpäin, tekevät rakennuksen sisäisestä kulutusjoustosta eli kuormanohjauksesta hyvin kannattavaa. Mahdollisimman tehokkaan ohjauksen toteuttamiseksi tarvitaan toimiva järjestelmä. Kaikki alkaa suunnittelusta sekä tarjouspyyntöjen vaatimuksista niin suunnittelijoille kuin urakoitsijoille. Olemme jo pitkään panostaneet rakennusautomaatioon liitettyyn mittaukseen rakennuksissamme. Mittaamme sekä energiankulutuksia että sisäilman laatua laajasti. Olemme myös erityisesti panostaneet järjestelmien käyttöönottoon ja käyttöönoton aikana tehtäviin tarkastuksiin. Mahdollisuudet ovat meillä hyvät, mutta valmiita ja toimivia ratkaisuja on vielä vähän tarjolla.
Lempäälän edelläkävijyys energia-asioissa
Lempäälän kunta ja Lempäälän Lämpö ovat edelläkävijöitä energia-asioissa, minkä ansiosta olemme päässeet mukaan lukuisiin hankkeisiin. Olemme vuosien varrella toteuttaneet omia hankkeita sekä toimineet pilottikohteina muiden hankkeissa. Vuonna 2021 otimme käyttöön uuden kulutusseurantaohjelman, johon olemme liittäneet laajasti mittaus-, ohjaus- ja säätötietoja rakennusautomaatiosta muutamista kohteista. Olemme avoimia tarjoamaan tätä dataa erilaisiin kehityshankkeisiin, esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi. Tällaisessa yhteistyössä voimme tarjota arvokasta lähtötietoa ja samalla saamme mahdollisia uusia ratkaisuja omaan käyttöömme.
Lempäälän kunnan vahva sitoutuminen energiatehokkuuteen ja innovatiivisiin ratkaisuihin on tuottanut merkittäviä tuloksia. Jatkuva kehitys ja yhteistyö erilaisten hankkeiden parissa ovat mahdollistaneet uusien toimintamallien ja teknologioiden käyttöönoton. Näiden toimenpiteiden ansiosta Lempäälä vahvistaa asemaansa edelläkävijänä kestävän energian hyödyntämisessä ja näyttää suuntaa muille kunnille – yhdessä tekemällä päästään pitkälle ja löydetään parhaat ratkaisut tulevaisuuden haasteisiin.
Energiansäästötakuuhankeen tuloksia Sääksjärven koulussa
Sääksjärven koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutettiin energiatehokkuutta parantava hanke, jossa muun muassa tehostettiin ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa ja uudistettiin rakennusautomaatio. Urakka valmistui tammikuun 2025 lopussa, ja sen kokonaiskustannus oli hieman yli 600 000 euroa.
Energiankulutusta seurataan urakoitsijan toimesta helmikuusta 2025 alkaen. Tulokset ovat olleet lupaavia: säästöt ovat toteutuneet odotettua paremmin ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto toimii erinomaisesti.
Vaikka kouluun on valmistunut uusi laaja laajennusosa, koko koulukeskuksen energiankulutus on pysynyt lähes ennallaan. Tämä on saavutettu vanhan osan energiatehokkuuden parantamisella sekä siirtokelpoisten rakennusten poistumisella käytöstä. Uusi laajennus on suunniteltu erityisen energiatehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi, ja se on saanut Rakennustiedon RTS-ympäristöluokituksessa neljä tähteä viidestä.
Lisätietoja:
Päivi Liejumäki
energia- ja ilmastoasiantuntija
Puh: 050 383 9365
paivi.liejumaki@lempaala.fi
Saikantalo on energiatehokkuuden edelläkävijä
Saikantalo rakentuu asuntomessualueelle ja valmistuu keväällä 2026 ennen kesän asuntomessuja. Kyseessä on energiatehokas ja ilmastoviisas rakennus, joka palvelee monipuolisesti koko alueen asukkaita. Saikantaloon tulee modernit tilat koululle ja päiväkodille. Tiloja voi koulun ja päiväkodin käyttöajan ulkopuolella kuka tahansa vuokrata omaan käyttöönsä. Rakennus ”kylätalona” edistää alueen yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan.
Saikantalo rakennetaan RTS-ympäristösertifioinnin neljällä tähden kriteereillä, millä varmistetaan rakentamisen laatua, ympäristöystävällisyyttä, energiatehokkuutta sekä kosteudenhallintaa.
Rakennuksen energialuokka on A. Saikantalon E-luku on 65 kWhE/m2, mikä on reilusti alle uusien koulurakennusten vaatimustason 100 kWhE/m2. Katolle asennetaan aurinkopaneelit, ja rakennuksessa on varauduttu myös sähköakkuvaraston käyttöönottoon tulevaisuudessa. Energiatehokkuutta edistetään esimerkiksi tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla, ilmanvaihtokoneiden hyvällä lämmöntalteenotolla, valaistuksen ohjauksella ja huolehtimalla rakennuksen ilmapitävyydestä.
Rakennuksessa toteutetaan laaja mittarointi, jonka avulla seurataan sekä energiankulutusta että sisäilman olosuhteita. Lisäksi on huomioitu mahdollisuudet kulutusjouston hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa entistä älykkäämmän ja vastuullisemman energiankäytön.
Energia-asioiden, tilojen monikäyttöisyyden ja korkean käyttöasteen lisäksi ilmastoviisautta edistetään puurakentamisella. Saikantalon ulkosivurakenne toteutetaan hirrestä ja puumateriaali näkyy vahvasti myös sisätiloissa.
Lisätietoja:
Päivi Liejumäki
energia- ja ilmastoasiantuntija
Puh: 050 383 9365
paivi.liejumaki@lempaala.fi
Vuoden 2024 tärkeimmät HINKU-toimenpiteet
Lempäälän kunta on sitoutunut edistämään hiilineutraaliustavoitettaan monin eri tavoin, niin jokapäiväisessä arjen työssä kuin erilaisten hankkeiden avulla. Vaikka vaikuttavimmat toimet voivat olla pieniä arjen valintoja, Lempäälässä on tehty jo pitkään monipuolista ja suunnitelmallista ilmastotyötä. Noin puolet kunnan alueella syntyvistä päästöistä on peräisin tieliikenteestä ja työkoneista. Siksi ensiarvoisen tärkeitä ovat liikkumistapoihin ja liikkumisen tarpeeseen vaikuttavat toimet. Lisäksi kunnan alueen päästöistä merkittävä osa syntyy rakennusten lämmityksestä, joten energiajohtaminen, ennakoiva kiinteistönhoito ja energiatehokkuuden parantaminen ovat hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeitä.
Hinku on vuonna 2008 perustettu verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat ja toimijat. Tavoitteena on vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta Hinku-laskentasäännön mukaisesti. Keinot sisältävät uusiutuvan energian lisäämisen, energiatehokkuuden parantamisen sekä paikallisten yritysten ja asukkaiden kannustamisen ilmastotekoihin. Tässä artikkelissa esittelemme kolmessa ryhmässä vuoden 2024 tärkeimmät HINKU-toimenpiteet, jotka ovat auttaneet Lempäälää vähentämään päästöjään ja edistämään kestävää kehitystä.
Kolme eniten suoraan päästöjä vähentänyttä toteutettua ilmastotoimenpidettä vuodelta 2024
Lämmitystapamuutokset kuudessa kunnan kiinteistössä
Kunta siirtyi pois maakaasun käytöstä lämmityksessä kuudessa koulu- ja päiväkotikiinteistössä. Kolmessa kiinteistössä siirryttiin kaukolämpöön ja kolmessa maalämpöön. Tämä vähensi hiilidioksidipäästöjä 282 tonnia vuodessa, joka tarkoittaa 72 % vähennystä verrattuna maakaasun käyttöön. Kunta sai tukea lämmitystapamuutokseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA).
Astetta alemmaksi -toimintatapa
Lämmityskaudella 2022–2023 toteutettiin ”Astetta alemmaksi” -kampanja, jossa palvelukiinteistöjen tavoitelämpötilaksi asetettiin 20°C ja ilmanvaihdon käyntiajat säädettiin paremmin vastaamaan käyttöä. Kampanjan hyvien tulosten vuoksi tästä tehtiin kuntaan pysyvä toimintatapa. Tämä vähensi kunnan vuotuisia hiilidioksidipäästöjä 54 tonnilla. Lisäksi energiansäästöä ja päästövähenemää tulee ilmanvaihdon käyttöaikojen lyhenemisestä.
Sääksjärven koulukeskuksen energiansäästötakuuhanke
Sääksjärven koulukeskuksessa toteutettiin energiansäästötakuuhanke, jossa uusittiin rakennusautomaatio, lisättiin ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottoa ja uusittiin puhaltimet. Lisäksi kohteessa uusittiin patteriventtiilit, säädettiin lämmitysverkosto ja lisättiin käyttöveden virtaussuuttimet. Näiden toimien ansiosta energiaa säästyy 807 megawattituntia vuodessa ja vettä 345 kuutiota vuodessa. Hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä 187 tonnia vuodessa.
Kolme tärkeintä päästövähennyksiä mahdollistavaa toimenpidettä vuodelta 2024
Ilmastobudjetoinnin mallin luominen Lempäälän kuntaan
Vuoden 2024 aikana kuntaan luotiin ilmastobudjetoinnin malli, joka otettiin käyttöön vuoden 2025 budjetoinnissa. Ilmastobudjetointia tehtiin yhteistyössä kunnan lämpöyhtiön kanssa.
Lisätietoja: https://www.lempaala.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/hiilineutraali-lempaala-2030/ilmastobudjetointi/
Lempäälän energiaohjelma 2030 valmistui 2024
Vuonna 2024 valmistui kunnan energiaohjelma osana Energia- ja ilmastojärkeä -kärkihanketta. Ohjelman tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Energiaohjelman avulla kunnan energian hankinta, käyttö ja tuotanto saadaan lähes hiilineutraaleiksi kustannustehokkaalla tavalla. Ohjelma tukee Lempäälän strategista tavoitetta vähentää kasvihuonepäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Linkki energiaohjelmaan ja taustadokumenttiin: Lempäälän energiaohjelma 2030 – Lempäälä
Ilmastoviisaan yhteisöllisen asumisen kehittäminen
Osana Lempäälän kunnan strategista energia- ja ilmastojärkeä -kärkihanketta alkoi vuonna 2024 ”Ilmastoviisasta yhteisöllistä asumista Lempäälässä” -hanke. Hankkeen pilottiryhmänä toimii Lempäälän asuntomessualueen rakentajat Saikassa. Tavoitteena on luoda Saikkaan ilmastoviisas ja hyvinvoiva, yhteisöllinen, kestävän kehityksen mukainen asuinalue ja -yhteisö, jossa hyödynnetään erilaisia yhteisöllisiä jakamisratkaisuja.
Kehittämishanke toteutetaan LEADER-rahoituksen tuella, yhteistyössä Lempäälän Asuntomessuhankkeen kanssa.
Lempäälän ilmastoviisaiden asuntomessujen 2026 kotisivut: https://www.asuntomessut.fi/lempaala-2026
Kolme eniten suoraan päästöjä vähentänyttä kunnassa toteutettua ilmastotoimenpidettä aikavälillä 2005–2024
Kaukolämmön päästöjen väheneminen
Lempäälän kunnan lämpöyhtiö Lempäälän lämpö tuotti kaukolämpönsä kokonaan maakaasulla vielä vuosituhannen alussa. Nyt kaukolämmössä on useita eri lämmönlähteitä, kuten biopohjaista energiaa ja hukkalämpöjen hyödyntämistä lämpöpumpuilla. Maakaasun osuus vuonna 2024 oli enää 26,5 %. Lisäksi Lempäälän Lämmöllä on Marjamäessä 2019 valmistunut omavarainen energiajärjestelmä LEMENE. Kaukolämmöntuotannon kokonaishiilidioksidipäästöt Lempäälässä ovat vähentyneet 52 % vuodesta 2007 vuoteen 2023.
Joukkoliikenteen käytön kasvaminen
Kunta on panostanut kestävään liikkumiseen parantamalla kävely- ja pyöräilyväyliä sekä kehittämällä joukkoliikennettä. Vuodesta 2019 vuoteen 2024 Tampereen seudun Nysse-liikenteen Lempäälän kunnan alueella tehdyt matkat ovat lisääntyneet 44 % ja junaliikenteen osalta nousut Lempäälän asemalta ovat lisääntyneet 59 %. Myös henkilöautojen määrä suhteessa asukaslukuun on kääntynyt laskuun.
Nämä ja muut kestävän kehityksen ekologiset mittarit löytyvät: Kestävä kehitys – Lempäälä
Kunnan sähkönhankinta 100 % uusiutuvalla sähköllä
Lempäälän kunta hankkii sähkönsä 100 % uusiutuvilla energialähteillä yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kanssa. Tämä on ollut kustannustehokas tapa vähentää kuntaorganisaation kasvihuonepäästöjä. Vuonna 2023 tällä sopimuksella vältettiin 684 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Lisätiedot:
Päivi Liejumäki
Energia- ja ilmastoasiantuntija
puh: 050 3839 365
paivi.liejumaki@lempaala.fi