Kaatuneitten muistopäivää vietetään 17.5.

Tervetuloa juhlistamaan kaatuneitten muistopäivää sunnuntaina 17.5.2026. Päivän ohjelma sisältää messun (sanajumalanpalvelus), seppeleenlaskutilaisuuden sekä Nimet hautakivissä -tapahtuman. Tapahtumiin on vapaa pääsy.

Tapahtumapäivän ohjelmasta vastaavat Lempäälän kunta, Lempäälän seurakunta, Lempäälän sotaveteraanien perinnetoimikunta sekä Lempäälän Reserviupseerikerho.

PÄIVÄN TAPAHTUMAT:

klo 10 Sanajumalanpalvelus Pyhän Birgitan kirkossa (Kirkkopolku 1). Vastuutehtävissä ovat pastori, everstiluutnantti evp. Ensio Partanen, kanttori Kaisa Naukkarinen ja Lempäälän seurakunnan Klaarat-kuoro.

noin klo 11 Muistohetki Lempäälän sankarihaudoilla heti messun päätyttyä. Juhlahetkessä on mukana lippuvartio ja seppelpartio, jotka saapuvat juhlapaikalle saattueena tilaisuuden alkaessa.

Ohjelma:

Kotimaani ompi Suomi – Lempäälän seurakunnan naiskuoro Klaarat, johtaa Kaisa Naukkarinen (suom. kansanlaulu, sov. Paavo Kiiski)
Puhe – kirkkovaltuutettu Tuukka Liuha
Nouse, elämän rohkea tuuli – Lempäälän seurakunnan naiskuoro Klaarat, johtaa Kaisa Naukkarinen (san. Pia Perkiö, säv. ja sov. Ilkka Kuusisto)
Seppeltenlasku sankariristille ja Karjalaan jääneiden muistomerkille
Sun kätes, Herra, voimakkaan (virsi 577: 1–5,7)
Seppeltenlaskut vapaussodan muistomerkille Kirkkotorilla sekä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille Ristimäessä

klo 18 Nimet hautakivissä – kunniakierros sankarihautausmaalla

Hannu Tapola esittelee viiden talvisodassa sekä kymmenen jatkosodassa menehtyneen sankarivainajan elämäntarinat. Kokoontuminen sankarihaudoilla. Tapahtuma kestää noin 1,5 tuntia. Järjestäjinä Lempäälän Reserviupseerikerho ja Lempäälän sotaveteraanien perinnetoimikunta.

Lisätietoa:
kulttuurituottaja Talvikki Torppa
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@lempaala.fi, 050 383 9613

Lisätietoa virsivalinnasta: Virsi Sun kätes, Herra, voimakkaan on vakiintunut Lempäälässä Kaatuneitten muistopäivän yhteislauluksi sisältönsä ja suomentajansa takia. Keskiajalta peräisin oleva virsi on tullut Suomeen 1700-luvulla. Suomenkielinen teksti on Johan Ludvig Runebergin (1857). Ensimmäinen suomennos on julkaistu samana vuonna Lasten Suomettaressa. Wäinö Havaksen virsikirjasuomennos on vuodelta 1938.

Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja. Hän on Suomen historian ainoa rintamalla kaatunut istuva kansanedustaja. Väinö Havas oli kotoisin Lempäälästä, jossa hänen molemmat vanhempansa Oskar Samuel Örling ja Augusta Maria Böhling toimivat kirkonkylän kansakoulun opettajina. Vanhemmat toimivat aktiivisesti mm. raittius- ja nuorisoseurassa, jotka tulivat siten myös heidän lapsilleen jo varhain tutuiksi. Perhe suomensi nimensä Havakseksi vuonna 1906. Nimi otettiin koulua lähellä sijainneesta tutusta kalapaikasta, Havaslahdesta. Väinö Havaksen nuorempi veli oli runoilija ja kansakoulunopettaja Eero Havas ja hänen sisarensa lähetystyöntekijä Aili Havas. (Lähde: Wikipedia)