Siirretään ylikulutuspäivää yhdessä eteenpäin
Suomen ylikulutuspäivänä suomalaisten ekologinen jalanjälki ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä aiheutettuja kasvihuonepäästöjä. Vuonna 2024 suomalaiset kuluttavat koko vuoden luonnonvarat reilussa kolmessa kuukaudessa, sillä ylikulutuspäivä on tänään eli 12.4.
Vaikka Suomen ekologinen velkaantuminen jatkuu, myös positiivisia merkkejä on havaittavissa. Ylikulutuspäivä on siirtynyt viime vuodesta kaksitoista päivää eteenpäin. Lisäksi suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on Suomen ympäristökeskuksen mukaan lähes puolittunut 2000-luvulla. Suurin vaikutus on ollut tuotannon päästöjen alenemisella, mikä Suomessa on seurausta erityisesti energiansektorilla tapahtuneista muutoksista. Myös asumisen ja siihen liittyvän energiankulutuksen, liikkumisen, elintarvikkeiden sekä muiden tavaroiden ja palveluiden päästöt ovat vähentyneet. Kotitalouksien kasvava kulutus ja kulutuksen suuntautuminen hieman päästöintensiivisempiin tuotteisiin syö kuitenkin osan tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutuksesta.
Myös Lempäälässä on tehty aktiivisesti toimia uusiutuvan energian käyttömäärän kasvattamisessa sekä energian tehokkaamman käytön osalta. Toimia on tehty kunnan ja konserniyhtiöiden toimesta. Tärkeässä roolissa ovat myös yritysten ja kiinteistön omistajien toimet. Useat kiinteistöt ovat siirtyneet mm. öljylämmityksestä uusiutuviin energiamuotoihin. Avustusta öljy- ja maakaasulämmityksen vaihtajille on edelleen saatavissa.
Suomen hiilijalanjälkeen vaikuttaa suuresti henkilökohtaiset ratkaisut, koskivat ne sitten asumista, liikkumista, ruokaa tai tavaroiden ja palveluiden ostamista. Omassa arjessaan voi vaikuttaa pienilläkin teoilla, kuten säästämällä energiaa, kierrättämällä, pienentämällä kulutusta ja ruokahävikkiä sekä suosimalla paikallisia tuotteita ja joukkoliikennettä.
Joukkoliikenteen käyttö lisääntynyt Lempäälässä
Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata hyvä elämän mahdollisuudet niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Lempäälässä on seurattu kestävän kehityksen ekologisia mittareita vuodesta 1999 alkaen. Tietoa kerätään noin parinkymmenen muuttujan avulla kasvihuonekaasupäästöistä, liikenteestä, jätteiden määrästä, luonnonsuojelualueista, pohjaveden laadusta, vedenkulutuksesta ja vesistöjen vedenlaadusta. Mittareiden uusin päivitys on juuri julkaistu vuoden 2023 osalta.
Lempäälän kunnassa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat laskeneet vuodesta 2007 21 % (vuoteen 2021) ja asukasta kohden laskettu päästövähennys on 37 %. Lempäälään suurimpaan päästölähteeseen, tieliikenteeseen, liittyy positiivista kehitystä. Henkilöautojen määrä asukasta kohden on laskussa ja Lempäälästä tehtyjen junamatkojen määrä nousussa. VR:n lipputuotteilla tehtyjä matkoja Lempäälän asemalla oli viime vuonna 22 % enemmän kuin vuonna 2022 ja 56 % enemmän kuin vuonna 2019. Kaikkinensa, Nyssen lipuilla tehdyt matkat mukaan lukien, Lempäälän asemalta tehtiin viime vuonna yli 330 000 matkaa.
Suojelualueiden osuus Lempäälän kunnan pinta-alasta on vain 1,3 %. Uusia luonnonsuojelualueita ei ole perustettu lähivuosina, mutta tähän tulee kuluvana vuonna muutos. Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt huhtikuun alussa päätöksen yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Tervajärven itäpuolelle. Vireillä on myös muita suojelualue-esityksiä, joista yksi on kunnan kiinteistöllä.
Lue lisää
Tutustu Lempäälän kunnan kestävän kehityksen ekologisiin mittareihin