Varautuminen

Pirkanmaan maaseutupalvelut muodostaa 17 kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, johon kuuluvat Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi.

Varautuminen maaseutuhallinnossa

Pirkanmaan maaseutupalvelut on 17 kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Lempäälän kunta. Maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtäviin kuuluu alkutuotantoon ja huoltovarmuuteen liittyviä varautumis- ja valmiustehtäviä sekä toiminnan jatkuvuuden ylläpitämistä ja kehittämistä.

Varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslain (1552/2011) 12 §:ssä (8.7.2022/631). Sen mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Velvollisuus koskee siten myös kuntien maaseutuhallintoa ja maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtäviä.

Maatalous ja muu alkutuotanto muodostavat elintarvikehuollon perustan. Alkutuotannon häiriöt voivat vaikuttaa nopeasti koko elintarvikeketjuun. Varautumistyön tavoitteena on tukea alkutuotannon jatkuvuutta, vahvistaa alueellista ruokahuoltoa ja auttaa maaseutuhallintoa hoitamaan tehtävänsä erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Pirkanmaan maaseutupalveluiden varautumistyössä kehitetään alkutuotannon varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan yhteisiä toimintatapoja yhdessä kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on, että alkutuotanto otetaan huomioon kuntien varautumisessa ja alueellisessa huoltovarmuustyössä.

Varautumistyössä muun muassa:

tuetaan alkutuotannon jatkuvuutta ja maaseutuelinkeinoviranomaisen toimintakykyä
kehitetään yhteistyötä kuntien, viranomaisten, viljelijöiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa
edistetään alkutuotannon huomioimista kuntien valmiussuunnittelussa ja alueellisessa tilannekuvassa
järjestetään koulutuksia, tapaamisia ja harjoituksia
välitetään toimivaltaisten viranomaisten ohjeita ja tuetaan varautumiseen liittyvää viestintää.

Pirkanmaan maaseutupalveluiden toimintamalli

Pirkanmaan maaseutupalveluiden toimintamalli on ensimmäinen laatuaan, jossa alkutuotannon varautumista kehitetään osana yhteistoiminta-alueen kuntien valmiussuunnittelua, alueellista tilannekuvaa ja kokonaisturvallisuuden yhteistyötä. Malli perustuu maaseutuhallinnon, kuntien, alkutuotannon toimijoiden, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyöhön, ja sen tavoitteena on vahvistaa ruokahuollon toimintakykyä.

Mallissa uutta on erityisesti:

alkutuotannon varautumista hoitaa pysyvä varautumisasiantuntijan virka, joka on ensimmäinen laatuaan kunnallisessa maaseutuhallinnossa Suomessa
alkutuotannon varautuminen suunnitellaan kuntatasolla osaksi kuntien omaa valmiussuunnittelua, ja maaseutuhallinnon valmiussuunnitelma on ollut yhteistoiminta-alueen kuntien lausuttavana
kuntien kanssa käydään säännöllistä varautumisvuoropuhelua, ja kunnille tuotetaan maaseutuhallinnon tietoihin perustuvaa alkutuotannon tilannekuvaa
alkutuotannon jatkuvuutta poikkeusoloissa suunnitellaan viljelyalueittain yhdessä VAP-viljelijöiden kanssa
yhteistyöhön otetaan mukaan myös kylät, yhdistykset ja muu kolmas sektori.

Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue voi tukea sopimuskuntien varautumis- ja valmiussuunnittelutyötä maaseutuhallinnon tehtäväalaan kuuluvissa asioissa. Normaalioloissa kuntien kanssa tehtävästä varautumisyhteistyöstä vastaa Pirkanmaan maaseutupalveluiden varautumisasiantuntija.

Suunnittelusta käytännön yhteistyöhön

Pirkanmaan maaseutupalveluiden varautumismalli yhdistää viljelijöiden käytännön kokemuksen, maaseutuhallinnon asiantuntemuksen ja kuntien valmiussuunnittelun. Viljelijöiden kanssa on laadittu alueellisia viljelysuunnitelmia. Koulutuksissa ja harjoituksissa on kehitetty sekä alkutuotannon jatkuvuutta että viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua.

Kuntakohtaisessa yhteistyössä tuodaan esiin paikallisen alkutuotannon tarpeet ja riippuvuudet. Tavoitteena on, että ruoantuotannon edellytykset ja merkitys kunnan huoltovarmuudelle huomioidaan kuntien omassa varautumisessa. Työtä laajennetaan vaiheittain koko 17 kunnan yhteistoiminta-alueelle.

Varautumisasiantuntijan työ

Varautumisasiantuntija kehittää alkutuotannon varautumista, riskienhallintaa ja jatkuvuudenhallintaa koko yhteistoiminta-alueella. Hän tuottaa myös julkista tietoa ja materiaalia kuntien ja alkutuotannon toimijoiden varautumisen tueksi.

Henkilövaraukset osana alkutuotannon varautumista

Henkilövarauksilla eli VAP-varauksilla (varaukset poikkeusolojen varalle) tuetaan yhteiskunnan kannalta välttämättömien tehtävien jatkuvuutta poikkeusoloissa. Maatiloilla henkilövaraus voi koskea reservissä olevaa henkilöä, jonka työpanos on tärkeä tilan toiminnan ja ruoantuotannon jatkumiselle. Henkilövaraukset käsitellään viranomaismenettelyssä, eikä henkilö- tai tilakohtaisia varaustietoja julkaista verkkosivulla. Lisätietoja henkilövarauksista saat varautumisasiantuntijalta.

Näin maatila voi varautua

Maatilan toiminta häiriötilanteessa sujuu paremmin, kun asioita on mietitty etukäteen. Tilalla kannattaa pohtia ainakin:

miten toimitaan pitkässä sähkökatkossa ja onko tilalla varavoimaa
miten veden saanti turvataan ihmisille ja eläimille
riittävätkö polttoaine, rehut ja muut tuotantopanokset
kuka hoitaa eläimet ja tilan työt, jos yrittäjä sairastuu
miten eläintauteja ehkäistään ja tautisuojaus hoidetaan
miten tietoturva ja tärkeiden tietojen varmuuskopiointi on järjestetty.

Lisätietoa ja valmiita työkaluja:

Ota yhteyttä

Varautumiseen, alkutuotannon jatkuvuuteen ja yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Pirkanmaan maaseutupalveluiden varautumisasiantuntijaan.