Ylikulutuspäivä muistuttaa luonnon rajoista – katsaus Lempäälän kestävän kehityksen ekologisiin mittareihin
Suomen ylikulutuspäivää vietetään tänään 1.4. Päivä kuvaa hetkeä, jolloin suomalaiset ovat kuluttaneet laskennallisesti koko vuoden luonnonvarat. Loppuvuosi eletään velaksi luonnolta. Varhainen ajankohta pysäyttää pohtimaan, miten arkemme, valintamme ja yhteiskuntamme kuormittaa ympäristöä ja miten suuntaa voidaan vielä muuttaa.
Kestävämpi arki ei synny yksittäisistä teoista, vaan monen ratkaisun summana ja siihen tarvitaan sekä yhteiskunnallisia päätöksiä että jokaisen omia valintoja. Tätä kokonaisuutta on Lempäälässä seurattu 1990-luvulta lähtien kestävän kehityksen ekologisten mittareiden avulla. Nämä mittarit kertovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä, liikkumisesta, vedenkulutuksesta, jätteiden määrästä, pohjaveden ja vesistöjen tilasta sekä luonnonsuojelualueiden pinta-alasta. Mittareiden päivitys on nyt julkaistu vuoden 2025 osalta.
Kasvihuonekaasupäästöt pitkällä aikavälillä laskussa
Lempäälässä on tehty määrätietoista työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Toimia ovat tehneet niin kunta ja konserniyhtiöt kuin yritykset ja yksityiset kiinteistönomistajat. Moni kiinteistö on viime vuosina siirtynyt pois öljylämmityksestä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja.
Sekä Lempäälän kokonaispäästöt että asukaskohtaiset päästöt ovat pitkällä aikavälillä selvästi vähentyneet. Kehityksen taustalla on muun muassa energiaratkaisujen muutokset ja liikkumisen päästöjen hillintä. Samalla on kuitenkin tunnistettu, että päästövähennysten tahti ei ole kaikilta osin ollut yhtä nopeaa kuin koko maassa keskimäärin, mikä korostaa lisätoimien tarvetta tulevina vuosina. Lempäälän kunta tavoittelee kokonaispäästöissä 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
SYKEn Päästötietopalvelun ennusteen mukaan Lempäälän kokonaispäästöt ovat vuonna 2024 pienentyneet 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2007 verrattuna kokonaispäästöt ovat pienentyneet 35 prosenttia. Päästökehitys on ollut heikompaa kuin koko maan keskiarvo (-46 prosenttia). Vuonna 2023 päästöjen määrä asukasta kohden on ollut Lempäälässä 4,0 tCO2e, mikä on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (4,7 tCO2e / asukas). Vertailuvuodesta 2007 lähtien asukaskohtaiset päästöt ovat muuttuneet -49 prosenttia.
Joukkoliikenne houkuttelee yhä useampia
Liikenne on edelleen Lempäälän suurin yksittäinen päästölähde, mutta kehitys on monin osin rohkaisevaa. Vuonna 2025 henkilöautojen määrä jatkoi hienoista laskua samaan aikaan, kun asukasmäärä ylitti 25 000 asukkaan rajan.
Joukkoliikenteen käyttö jatkoi kasvuaan. VR:n lipputuotteilla tehtyjä matkoja Lempäälän asemalla oli viime vuonna 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024 ja 69 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kaikkinensa (mukaan lukien Nyssen lipuilla tehdyt matkat) Lempäälän asemalta tehtiin viime vuonna yli 367 000 matkaa. Myös Nyssen nousumäärä on kasvanut lähes 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja Nyssen kyytiin noustiin Lempäälässä lähes 950 000 kertaa vuoden aikana. Sujuva ja saavutettava joukkoliikenne tekee arjen liikkumisesta helpompaa ja vähäpäästöisempää sekä tukee samalla kunnan ilmastotavoitteita.
Luonnonsuojelu täydentää ilmastotyötä
Ilmastotoimien rinnalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeinen osa kestävää kehitystä. Vuonna 2025 Lempäälässä suojeltiin kunnan kiinteistölle sijoittuva Merunmetsä osana METSO-ohjelmaa.
Uuden suojelualueen myötä Lempäälässä on nyt suojeltu yhteensä noin 460 hehtaaria, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia kunnan pinta-alasta. Luonnonsuojelualueet tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, säilyttävät arvokkaita elinympäristöjä ja tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksia virkistykseen ja luontokokemuksiin. Samalla suojeltujen alueiden pieni osuus muistuttaa siitä, että luonnonsuojelussa on edelleen paljon tehtävää.
Ylikulutuspäivä haastaa pohtimaan arjen valintoja
Ylikulutuspäivä pysäyttää miettimään, miten luonnonvaroja käytetään ja millaisia valintoja teemme arjessa. Kuntatason ratkaisut luovat puitteet, mutta todellinen muutos syntyy ihmisten jokapäiväisissä päätöksissä, kuten liikkumisessa, asumisessa, ruokavalinnoissa ja kuluttamisessa.
Lempäälän ekologiset mittarit tarjoavat avointa tietoa kehityksen suunnasta ja auttavat seuraamaan, miten yhteiset ja yksilölliset teot vaikuttavat. Jokainen askel kohti kestävämpää arkea vie myös ylikulutuspäivää hieman kauemmas.
Tutustu tarkemmin
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen ekologisia mittareita pääset tarkastelemaan PowerBI-raportista.
Lisätiedot
Tuija Selänpää
ympäristötarkastaja
tuija.selanpaa@lempaala.fi