Joukkoliikenteen linjat Lempäälässä – hyödyllinen ja ympäristöystävällinen kulkumuoto arjen matkoilla
Joukkoliikenne Lempäälässä on kasvussa ja kehittyy käyttäjäystävällisemmäksi, mikä näkyy nousijamäärien lisääntymisenä. Kunta kuuluu Tampereen kaupunkiseudun Nysse-liikennealueeseen, jossa seudullinen joukkoliikennelautakunta vastaa palveluiden kehittämisestä ja päätöksenteosta. Lempäälässä toimii nykytilanteessa yhteensä yhdeksän linjaa, joiden pysäkit ja infrastruktuuri pyritään pitämään matkustajille helposti saavutettavina. Pitkän aikavälin seudullisena tavoitteena on lähijunaliikenteen edistäminen esimerkiksi bussin ja junan välisten matkaketjujen kautta.
Joukkoliikenteen suosio kulkumuotona on ollut viime vuosina nousussa. Nyssen linja-autoissa matkustaneiden määrä kasvaa vuositasolla tasaiseen tahtiin joukkoliikennepalvelun kehittyessä käyttäjäystävällisempään suuntaan. Vuonna 2024 Lempäälän alueella tapahtuneiden nousujen määrä kasvoi edellisvuoteen nähden 2,88 %:ia ja yhteensä kunnassa joukkoliikenteen nousuja tehtiin noin 932 000 kappaletta. Samalla kasvutahdilla Lempäälässä ylitetään miljoonan nousun vuosiraja vielä 2020-luvun aikana. Matkustajamäärien kehitystä seurataan aktiivisesti joukkoliikenteen palvelutasosta päättävien viranomaisten toimesta. Toteutuneilla nousijamäärillä on tärkeä vaikutus joukkoliikenteen palvelutasoa koskevassa päätöksenteossa. Keskimäärin eniten nousuja kuukauden aikana tehdään Lempäälässä maaliskuussa sekä marraskuussa.
Lempäälä kuuluu muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien tavoin Nysse-liikenteen alueeseen. Kaupunkiseudulla joukkoliikennettä hallinnoi joukkoliikennelautakunta, jonka jäsenistö koostuu kunkin kunnan sekä kaupungin nimetyistä luottamushenkilöistä. Joukkoliikennelautakunta päättää kaikesta Lempäälän Nysse-liikenteeseen liittyvistä asioista, kuten reittimuutoksista sekä joukkoliikenteen hankinnoista.
Miellyttävä matkustajakokemus on monen tekijän summa
Nykytilanteessa Lempäälässä kulkee yhteensä 9 Nyssen alla liikennöivää joukkoliikennelinjaa. Toiminnassa olevien linjojen käyttämää katu- ja maantieverkkoa löytyy Lempäälästä yhteensä noin 96 kilometriä. Virallisia pysäkkejä kunnan alueella sijaitsee noin 100 kappaletta. Pysäkkien hoitovastuut jakautuvat tieverkon hallinnollisten suhteiden mukaan kunnan sekä maantieverkosta vastaavan Pirkanmaan ELY-keskuksen välille. Kunta ja ELY-keskus päättävät omilla alueillaan sijaitsevien pysäkkien laatutasosta, kuten katosmallista sekä liityntäpyöräpysäköinnin toteutuksesta. Liityntäpyöräpysäköinnissä minimilaatuvaatimuksena ovat kestoltaan pitkäaikaista pyöräpysäköintiä palvelevat runkolukittavat kaaritelineet sekä katettu pysäkkirakenne. Joukkoliikenteen matkakokemuksen parantamiseksi pysäkkeihin liittyvää infrastruktuuria pyritään kehittämään saavutettavuudeltaan merkittävimpien pysäkkien osalta. Pysäkin saavutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi sijainti ja etäisyys lähialueen asutuksen suhteen sekä pysäkin nykyiset nousijamäärät.
Tiheässä jalankulkuympäristössä pysäkkien selkeällä opastuksella ja käyttäjille annettavalla matkustajainformaatiolla on tärkeä rooli joukkoliikennepalvelun saavutettavuuden parantamisessa. Vaikka nykyaikana kätevimmin matkustamiseen liittyvän tiedon saa verkosta, suurimmilla pysäkeillä ajankohtaista matkustajainformaatiota välitetään myös katoksen seinään asennettavien aikataulujulisteiden avulla. Lisäksi tulostettuja esitteitä sekä aikatauluja on saatavilla kunnassa sijaitsevista lukuisista palvelupisteistä. Uutena matkustajainformaatiota tukevana teknologiana käytetään myös digitaalisia pysäkkinäyttöjä, joihin pysäkkiä käyttävien linjojen aikataulutiedot päivittyvät reaaliajassa
Matkan maksaminen tapahtuu Nyssen määrittelemillä lipputuotteilla. Lippuja sekä maksutapoja on kehitetty moneen tarpeeseen. Hinta määräytyy maksutavan, ikä- ja asiakasryhmän sekä valittujen vyöhykkeiden perusteella. Nysse-liikenteessä hyväksyttäviä maksutapoja ovat lähimaksu, matkakortti, mobiilisovellus sekä ennakkokertalippu. Käteinen käy maksutapana ainoastaan lippujen myyntipisteillä. Lempäälä kuuluu kaupunkiseudulla BC-vyöhykkeeseen muiden Tampereen ympäryskuntien tavoin. Kahden maksuvyöhykkeen lippu on aina edullisin valinta, vaikka matkustus tapahtuu vain yhden vyöhykkeen sisällä. Vyöhykkeet valitaan bussin lippulaitteella, Nyssen mobiilisovelluksessa tai myyntipisteellä matkakorttia ostaessa. Nyssen käytössä on myös tapahtumalippuja, jotka yhdistävät joukkoliikennelipun tietyn tapahtuman pääsylippuun. Matkustaminen ja tapahtuman sisäänpääsy tapahtuvat kätevästi vain yhdellä lipputuotteella. Erilaisista tapahtumalipuista voit lukea lisää täältä.
Nyssen suunnittelemassa ja kilpailuttamassa liikenteessä kalusto on aina matalalattiaista. Toteutukseltaan esteetön matalalattiakalusto mahdollistaa liikuntarajoitteisten ihmisten sekä ikäihmisten matkustamisen vaivattomasti. Linja-autoissa on vakiona matkustamon jäähdytysjärjestelmä ja siisti ulko- ja sisäasu sekä yhtenäinen ja brändin mukainen tunnistettavuus. Kaikkiin linja-autoihin vaaditaan, kaluston salliessa matkustamonäytöt, joilla jaetaan linjan liikennöintitietoa ja voidaan informoida esimerkiksi poikkeus- tai häiriötilanteista. Kaluston suhteen ollaan siirtymässä kohti täyssähköbusseja polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen sijaan.
Joukkoliikennepalvelua kehitetään jatkuvasti seudun asukkaita kuunnellen sekä liikennöintitarpeita ennakoiden. Lempäälässä kulkevaan Nysse-liikenteeseen liittyvät kehitysideat sekä muut palautteet voi parhaiten osoittaa Nyssen palautelomakkeen kautta. Palautteet kulkeutuvat kyseistä reittiä parhaiten niitä käsitteleville viranomaisille.
Marjamäki sekä Ideapark suosituimpana matkustuskohteena – viikonlopun vuorotarjonta jopa 3 kertaa tunnissa
Nousijamäärissä katsottuna suosituin linja on Lempäälän kuntakeskuksesta Marjamäen kautta Tampereen keskustorille kulkeva linja 50. Linjaa liikennöidään arkisin klo 05–23 välillä 2 kertaa tunnissa. Linjalla matkustaneiden määrä Lempäälän puolella on vuonna 2024 ollut noin 350 000 matkustajaa, joka on jo yli kolmasosa kaikista kunnassa tehdyistä vuositason nousuista. Linja toimii Lempäälän sekä Tampereen välin ensisijaisena työ- sekä opiskelumatkaliikenteenä.
Linjalla 50 on talvikaudelle 2025–2026 otettu käyttöön viikonloppuliikenteen lisätarjonta, jossa linjaa liikennöidään lauantaisin klo 9–19 välillä sekä sunnuntaisin klo 11–17 välillä jopa kolme kertaa tunnissa. Muina viikonloppuaikoina linjaa 50 liikennöidään 1–2 kertaa tunnissa. Tihennetty viikonlopputarjonta parantaa kuntakeskuksen sekä Tampereen välisen virkistys- sekä asiointiliikenteen edellytyksiä huomattavasti. Ideaparkin kauppakeskus on seudullisena joukkoliikennematkakohteena erittäin suosittu. Ideaparkinkadun pysäkeillä nousuja tehdään vuositasolla yhteensä noin 140 800 kappaletta, mikä on koko kunnan pysäkkipareista määrältään suurin.
Yksittäisistä pysäkeistä nousijamäärältään merkittävä pysäkki sijaitsee Lempäälän keskustan S-Marketin vieressä Puistokadulla. Tällä pysäkillä kulkevat linjat 50, 52, 55 sekä 63. Vuositason nousuja Puistokadun pysäkiltä Tampereen suuntaan tehdään noin 64 000 kappaletta.
Linjan 50 lisäksi muita Lempäälän kuntakeskuksen sekä Tampereen keskustan välillä kulkevia linjoja ovat linjat 52 sekä 55. Linja 52 kulkee Hauralan sekä Laasonportin asuinalueilta Vanattaran sekä Ruskea-ahteen kautta Tampereen keskustorille. Linjaa liikennöidään talvikaudella 2025–2026 vain arkisin kerran tunnissa. Linja 55 kulkee Vesilahden Narvasta Marjamäen kautta Tampereen linja-autoasemalle ja sitä liikennöidään arkisin vaihtelevasti 1–2 kertaa tunnissa sekä viikonloppuisin kerran tunnissa. Nämä linjat toimivat parhaiten esimerkiksi arjen asiointi- tai työmatkaliikenteessä Vesilahden sekä Tampereen suuntiin.
Lempäälän Sääksjärvellä sijaitsevan Höytämön asuinalueen sekä Tampereen Raholan välillä liikennöi arkisin klo 6–20 välillä 2 kertaa tunnissa linja 26. Lauantaisin ja sunnuntaisin kyseistä linjaa liikennöidään myös 2 kertaa tunnissa klo 8–21 välillä. Linjalla on suuri merkitys kehittyvän Sääksjärven alueen joukkoliikennepalveluun esimerkiksi suunnitteilla olevan Lehtivuoren asuinalueen ensisijaisena joukkoliikenneyhteytenä.
Tällä hetkellä linja palvelee Sääksjärven sekä Tampereen välistä matkustustarvetta erittäin monipuolisesti. Tiheä vuoroväli mahdollistaa myös sujuvan matkustamisen vaihtoyhteyden kautta Lempäälän keskustan suuntaan. Lempäälän puolella tehtäviä nousuja linjalla on keskimäärin noin 6000 kappaletta kuukaudessa.
Valkeakoskelta Marjamäen kautta Tampereen linja-autoasemalle kulkee linja 60. Linjan vuorotarjonta arkisin sekä viikonloppuisin vaihtelee välillä 1–2 kertaa tunnissa. Linja 60 palvelee kaupunkien välistä työmatka- sekä opiskeluliikennettä arkisin klo 7–8 välillä 3 kertaa tunnissa. Linja toimii myös vaihtoyhteytenä muille Lempäälän sisäisille joukkoliikenteen linjoille. Valkeakosken sekä Lempäälän keskustan välillä liikennöivä linja 63 palvelee suurimmilta osin kuntien välistä toisen asteen sekä korkeakoulun opiskeluliikennettä. Linja kulkee suoraan Valkeakoskentietä (maantie 3041) pitkin Valkeakosken linja-autoasemalle kouluaikojen mukaan kerran tunnissa.
Lempäälässä on elokuussa 2025 aloittanut liikennöimään kolme koululaisliikenteen linjaa 56, 57 sekä 59. Nämä linjat kiertävät Säijän, Nurmen, Mattilan sekä Lastusten kautta tuoden avoimen joukkoliikennepalvelun tarjonnan kyseisten kyläalueiden sekä Lempäälän nauhataajaman välille. Linjojen liikennöinti ja aikataulut on suunniteltu vastaamaan perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen kouluaikoja, mutta siitä huolimatta linjat ovat paikkamääränsä sekä matalalattiakalustonsa puolesta kaikille matkustajille suunnattua avointa joukkoliikennepalvelua. Koululaislinjojen käytössä on normaalit lipputuotteet muiden Lempäälän Nysse-linjojen tavoin. Lipputuotteiden yhtenäistäminen helpottaa matkaketjuja sekä jatkoyhteyksiä kyläalueilta Lempäälän nauhataajama-alueella kulkeville linjoille. Aikaisempina vuosina haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelu on toteutettu kunnan kilpailuttamana tilausliikenteenä. Elokuussa 2025 käyttöönotetun Nyssen linjastomuutoksen seurauksena kyläalueiden arkiliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet aiempaan nähden huomattavasti.
Nyssen lipputuotteilla on myös mahdollista matkustaa kaupunkiseudun junaliikenteessä. Maksuvälineinä junassa käyvät matkakortti, mobiililippu tai ennakkokertalippu. Matkustusoikeus koskee sekä lähijunaliikennettä (R- ja M-junat) että kaukojunaliikennettä (Intercity, Pendolino, kiskobussit). Matkaliput vahvistetaan asemalaiturilla sijaitsevalla lippulaitteella ennen junaan nousemista. Vuonna 2024 Lempäälän rautatieasemalta Nysse-lipulla tehtyjä nousuja oli noin 46 800 kappaletta.
Lisää Lempäälän Nysse-liikenteen aikatauluista sekä reiteistä voit lukea Nyssen sivuilta:
Aikataulut ja reitit – Nysse, Tampereen seudun joukkoliikenne
Lempäälän joukkoliikennepysäkkeihin sekä niiden nousukeskiarvoihin voi tutustua tarkemmin Tampereen kaupungin avoimen rajapinnan karttapalvelussa:
Lähijunaliikenne sekä matkaketjut keskiössä – pitkän aikavälin tavoitteena joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen
Lempäälä on kuntastrategiassaan sitoutunut tukemaan kestävien työ- ja asiointiliikkumisen muotojen vahvistamista joukkoliikennettä tukevien suunnitteluratkaisujen kautta. Valtion sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyösopimuksessa vuosille 2024–2027 (MAL-sopimus) on myös esitetty toimenpiteitä kestävän liikennejärjestelmän saavuttamiseen kehittämällä joukkoliikennepalvelua.
Erityinen painopiste on lähijunaliikenteen asemaverkoston, matkustajapalveluiden sekä matkaketjujen kehittämisessä. Ympäristön kannalta kestävässä sekä toimivassa liikennejärjestelmässä junalla tai bussilla tehtävä joukkoliikennematka on vain yksi osa matkaketjua, johon kuuluu myös esimerkiksi henkilöautolla tai polkupyörällä tehtävä liityntämatka. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkina tullaan avaamaan tosiasialliselle kilpailulle mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Tämä mahdollistaa lähijunaliikenteen vuorotarjonnan lisääntymisen liikennettä harjoittavien yksityisen sektorin operaattoreiden toimesta suhteessa nykyiseen valtion markkinaehtoiseen liikenteeseen. Lähijunaliikenteessä vuorotarjonnan väli on yleensä kaukojunaliikennettä tiheämpi, jolloin matkaketjujen lähijunan sekä bussin tai muun liikennevälineen välillä tulee olla sujuvia ja käyttäjälleen houkuttelevia.
Suurin yksittäinen hyötytekijä arjen matkoilla on matka-aika lähtöpisteen sekä kohteen välillä. Joukkoliikennettä tukevilla suunnitteluratkaisuilla pyritään parantamaan matka-aikaa suhteessa henkilöautolla tehtävään matkaan liikenneruuhkat ja muut liikenneympäristön vaikuttavat tekijät huomioiden. Matkaketjujen sujuvuuden osalta bussin sisällä tehtävä matka on hyvin pieni osa kokonaisuutta, johon vaikuttaa oleellisesti bussipysäkkien ympäristön infrastruktuuri, joukkoliikennepalvelua koskevan tiedon saavutettavuus sekä palvelun yleinen käyttäjäystävällisyys. Vaihtoyhteyksien välisen odotusajan tulee olla maltillinen sekä vaihtopysäkkien välisen kävelymatkan puitteiltaan esteetön sekä turvallinen.
Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Lempäälä kuuluu myös Hinku-kuntien verkostoon, jonka jäsenkunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitevuoteen nähden vuorokauden aikana tehtyjä joukkoliikenteen matkoja tulisi olla vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna noin 80 000 enemmän. Lempäälää koskeva kasvutavoite on noin 3 %:n kasvu joukkoliikenteen arjen matkoissa. Suurin muutospotentiaali on erityisesti keskusta-alueiden lyhyissä automatkoissa. Lempäälän keskustassa pilotoitiin kesällä 2024 tulevaisuuden liikkumismuotona toimivaa sähköistä robottibussia. Robottibussien suurin potentiaali on toimia lyhyen matkan liityntäliikenteenä junille sekä muille runkolinjan busseille. Kokeilu antoi liikennöinnistä arvokkaita oppeja ja sai käyttäjiltään paljon kiitoksia.
Kuten huomataan, monet palvelutason sekä bussipysäkkejä ympäröivän infrastruktuurin kannalta toteutettavat kehittämistoimenpiteet tukevat yhteisesti joukkoliikennepalvelun saavutettavuutta ja näin ollen antavat pohjan entistä suuremmalle joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvupotentiaalille.
Lisätietoja:
Valtteri Partanen
Liikenneinsinööri
valtteri.partanen@lempaala.fi
p. 044 481 1804