Vinkit rannan ruoppaukseen ja vesikasvien niittoon

Kesällä moni innostuu oman kotirannan kunnostamisesta. Huomioi kuitenkin muutama asia ennen työhön ryhtymistä. Esimerkiksi ruoppauksesta ja koneellisesta vesikasvien niitosta tulee ilmoittaa ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 päivää ennen töiden aloittamista.

Vesikasvien niitto on tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä–elokuun vaihteessa. Kuvassa on Iso Savijärvi Lempäälän ja Valkeakosken rajalla. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus

Ruoppaustoimia harkitsevalle tässä vaiheessa kesää ajankohtaisia ovat ruoppauksen suunnittelutyöt, sillä samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruopata voi pääsääntöisesti vain 1.9.–30.4 välisenä aikana.

Ruoppaus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua – hyviä ohjeita ja vinkkejä löytyy esimerkiksi vesi.fi-verkkosivustolta.

Suunnittele ruoppaus hyvin

Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen, lietteen tai kivien koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisilta ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään.

Ruoppauksen toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan haitallisista seurauksista. Vaikka ruoppaus koskisi vain omaa rantaa, sen vaikutukset voivat ulottua yllättävän kauas. Esimerkiksi kaivamisesta aiheutuvat samentumat voivat levitä satojenkin metrien päähän. Ongelmien ja riitojen välttämiseksi on tärkeää keskustella ja sopia hankkeesta hyvissä ajoin lähinaapureiden kanssa. Ruoppaus on helpointa tehdä silloin, kun vesi on mahdollisimman matalalla. Myös talvi on hyvää aikaa, jos jää on niin vahvaa, että se kantaa kaivinkoneen.

Tee ilmoitus sähköisesti

Massamäärältään enintään 500 m3 koneellisesta ruoppauksesta on lain mukaan tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa.

Ilmoitus ELY-keskukselle tehdään aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Ilmoitus löytyy kohdasta Ympäristöasioiden rekisteröinti- ja ilmoituspalvelu. Asiointipalvelussa voit lisätä kaikki tarvittavat liitteet ja merkitä ruoppausalan ja ruoppausmassojen läjityspaikan suoraan kartalle. Samalla voit tarkastella muun muassa suojelu- ja pohjavesialueita, jotka on myös otettava huomioon toimenpidettä suunniteltaessa.

ELY-keskus ilmoittaa vastaanottaneensa ruoppausta koskevan ilmoituksen ja antaa siihen vastauksen 30 vuorokauden sisällä ilmoituksen saapumisesta. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voivat antaa tarkempia ohjeita tai kehottaa ilmoittajaa hakemaan 30 vuorokauden kuluessa vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta (AVI). Ilmoitusmenettely on maksuton.

Jos ruopattavien massojen määrä ylittää 500 m3, tulee ruoppaukselle hakea aina lupa AVI:lta. Lupahakemuksen käsittely ei käy käden käänteessä, ja päätöksen saaminen voi kestää pitkään. Ruoppaushakemuksen tavoitteellinen käsittelyaika on 4–9 kuukautta. AVI:n päätös on maksullinen, ja sen hinta riippuu mm. ruopattavan massan määrästä.

Ajoita vesikasvien niitto oikein

Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua sitomalla pohja-aineksen paikoilleen ja pidättämällä maa-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Järven rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin joskus niittämään tai muulla tavoin poistamaan vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan myös parantaa veden virtausta pahasti umpeenkasvaneilla alueilla. Niitoissa ei pidä pyrkiä poistamaan kaikkea vesikasvillisuutta vaan usein riittää, että harvennetaan tiheimpiä kohtia ja estetään ruovikoiden laajeneminen.

Suunnittelussa kannattaa huomioida, että kaikki kasvityypit eivät sovellu niitettäväksi yhtä hyvin. Pääsääntöisesti veden yläpuolelle kasvavat eli ilmaversoiset kasvit soveltuvat niittoihin, sillä ne yleensä taantuvat niittojen seurauksena. Sen sijaan vedenpinnan rajassa kasvavat kelluslehtiset kasvit, kuten ulpukat ja lumpeet, kasvavat usein nopeasti takaisin niittämisestä huolimatta runsaasti ravinteita sisältävän vahvan juurakkonsa takia.

Vesikasvien niitto on tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä–elokuun vaihteessa. Jos niittokertoja on useampia, ensimmäinen niitto kannattaa tehdä juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3–4 viikon välein. Kaikki kasvijäte on kerättävä pois vesistöstä niittojen jälkeen. Jätteen sijoittaminen tai mahdollinen jatkohyödynnys tulee myös suunnitella etukäteen.

Tiesitkö, että järviruokoa voi hyödyntää esimerkiksi biopolttoaineena tai maanparannuksessa? Varsinais-Suomen ELY-keskus on koonnut kattavan tietopankin järviruo’osta ja sen hyötykäytöstä. Kuten ruoppaushankkeista, myös koneellisesta niitosta on ilmoitettava vähintään 30 vuorokautta ennen työn aloittamista vesialueen omistajalle ja alueelliselle ELY-keskukselle. Vain käsivoimin hoituvat pienimuotoiset, esimerkiksi viikatteella tehtävät niitot saa tehdä ilman ilmoitusta. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan myös tarvita AVI:n lupa. Laajoja niittoja suunniteltaessa tulee niittokohteella tehdä kasvillisuuskartoitus. Jos niittoja aiotaan tehdä suojelualueilla, ne tulee suunnitella viranomaisten kanssa yhteistyössä. Niittoilmoitus ELY-keskukselle tehdään ruoppausilmoituksen tavoin aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa Ympäristöasioiden rekisteröinti- ja ilmoituspalvelu -kohdasta.

Lue lisää

Yhteyshenkilöt

Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16, pvm/mpm)
ympariston.asiakaspalvelu(a)ely-keskus.fi

Ylitarkastaja Anu Peltonen
p. 0295 036 367
anu.peltonen(a)ely-keskus.fi

Vesienhoidon asiantuntija Kukka Kujala
p. 0295 036 023
kukka.kujala(a)ely-keskus.fi