Vesistöt alkavat katukaivosta – ethän ruoki niitä roskillasi?
Maahan heitetyt tupakantumpit, nikotiinipussit, muovikääreet, purkat ja muut roskat kulkeutuvat katukaivojen kautta yleensä suoraan lähimpään jokeen tai järveen. Sieltä roskat voivat valua virtaavien vesien mukana aina Itämereen asti. Jotta lähivesistöjen roskaantuminen saataisiin kuriin, Lempäälä merkitsee 18 muun kunnan kanssa katukaivoja näyttävillä kalatarroilla osana Mahanpuruja muovista -kampanjaa.
Maailmassa tuotetun jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä, joten toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Jätteen määrää ja syntymistä täytyy vähentää, mutta yhtä tärkeää on saada kaikki kierrätettävät materiaalit kiertoon ja uusiokäyttöön. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos roskia ei lajitella – tai jos ne jätetään luontoon hapertumaan.
Mahanpuruja muovista -kampanjalla muistutamme, että roskan paikka ei ole kadulla eikä katukaivossa. Suurin osa katukaivojen roskista oli toissakesäisessä kartoituksessamme lähtöisin tavallisilta ihmisiltä. Siksi jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suoraan vaikuttaa lähivesistöjemme ja Itämeren roskaantumisongelmaan, kertoo meribiologi ja projektipäällikkö Jutta Vuolamo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Tiedon puute on edelleen keskeinen syy siihen, miksi ihmiset roskaavat. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit katukaivoihin tietämättä, että niiden filtterit ovat muovia. Mahanpuruja muovista -kampanjan tavoitteena on herätellä ohikulkevia ihmisiä pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen ja lisätä tietoa roskien kulkureiteistä.
Kun tieto lisääntyy, roskaantuminen voi vähentyä, Vuolamo kiteyttää.
Luontoon jätetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi
Mahanpuruja muovista -kampanja on osa laajaa kansallista PlastLIFE-hanketta, jonka tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Kiertotaloudessa erilaiset tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään ja materiaalit kierrätetään. Siksi kampanjan kaivonkansitarrat on valmistettu materiaalista, joka voidaan käytön jälkeen kierrättää metallina.
Kadulle tai luontoon hapertumaan jätetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi. Kun viet roskat roskiin ja lajittelet ne huolellisesti, autat pitämään arvokkaat materiaalit kierrossa ja vähennät roskien aiheuttamia ympäristöhaittoja, Vuolamo muistuttaa.
Tänä kesänä Mahanpuruja muovista -kampanjassa on mukana 19 kaupunkia ja kuntaa ympäri Suomen. Mukana kampanjassa ovat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n kautta Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Lisäksi kampanjaan osallistuvat Kemi, Kirkkonummi, Lahti, Vihti, Tampere, Lempäälä, Jyväskylä, Oulu, Parainen, Pori, Rauma, Riihimäki, Salo ja Turku. Ahvenanmaalta mukana kampanjassa ovat Maarianhaminan Ålandhotels-hotellit.
Lisätietoja kampanjasta
- Pidä Saaristo Siistinä ry
Kiia Palo, viestinnän asiantuntija, kiia.palo@pssry.fi
Jutta Vuolamo, projektipäällikkö, jutta.vuolamo@pssry.fi
Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanja on osa laajaa, seitsemänvuotista PlastLIFE -hanketta, jonka tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.