Maaseutuhallinto kerää kehuja ja tuo säästöjä
Lempäälän kunnan maaseutupalveluiden asiakkaat ovat tuoreen asiakaskyselyn perusteella erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kokonaisarvosanojen keskiarvoksi saatiin 4,3 asteikolla 1–5. Kyselyyn vastasi 700 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella toimivaa viljelijää.
Lempäälän koordinoima maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue perustettiin vuonna 2006. Vuoden 2022 loppuun saakka alueen muodostivat Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi. Uusimmat jäsenet ovat Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Tampere, jotka liittyivät mukaan vuoden 2023 alusta.
Yhteistoiminta-alue vastaa lakisääteisistä maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävistä jäsenkunnissa. Keskeisimmät tehtävät ovat maaseutuyritysten kehittäminen, maataloustuki- ja korvausasioiden hoitaminen sekä hallinnolliset valvonta- ja tarkastustehtävät. Tehtäviin kuuluvat myös hirvi- ja petoeläinvahinkoarviot sekä eläinten merkintään ja rekisteröintiin liittyvien asioiden käsittely.
– Voimme olla oikein tyytyväisiä kyselyn tulokseen, sanoo Lempäälän maaseutupäällikkö Timo Perälampi.
– Useinhan organisaatiomuutokset aiheuttavat hämmennystä ja negatiivista suhtautumista, kun asiat eivät mene ihan totutusti. Siksi meitä ilahduttaa erityisesti se, että myös uusien jäsenkuntien viljelijöiden asiakaspalautteet ovat olleet positiivisia.
Kuvassa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen Lempäälässä sijaitseva toimipaikka Lempäälä-talolla.
”Parasta mitä tullut vastaan”
Suurin osa kyselyn vapaamuotoisesta palautteesta oli myönteistä. Maaseutuhallinnon henkilökunta sai kehuja ystävällisestä, asiantuntevasta ja henkilökohtaisesta palvelusta. Vastaajat olivat tyytyväisiä muun muassa siihen, että byrokratian kiemuroihin saa apua nopeasti ja että maaseutuasiamiehet muistuttelevat tarvittaessa, jos jokin asia on hoitamatta. Moni kommentoija kertoo saaneensa hyvää ja asiantuntevaa palvelua kaikissa EU-asioissa.
Perälammen mieleen on jäänyt erityisesti palaute, jossa asiakas kertoo, että julkisen sektorin palveluntuottajista Lempäälän maaseutuhallinnon palvelu ja luotettavuus ovat parasta, mitä on tullut vastaan vuosien saatossa.
Negatiivista palautetta oli erittäin vähän, ja se koski lähinnä maataloustukien pienuutta ja esimerkiksi Ruokaviraston toimintaa – ei kunnan maaseutuhallinnon palvelua. Parissa palautteessa harmiteltiin palvelupisteen kaukaista sijaintia.
Yhteensä vapaamuotoisia palautteita tuli 300 kappaletta.
Yhteistoiminta-alue tuo säästöjä jäsenkunnille
Ennen liittymistään Lempäälän yhteistoiminta-alueeseen Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Tampere muodostivat oman yhteistoiminta-alueensa, jota koordinoi Oriveden kaupunki. Kun kunnat liittyivät Lempäälän yhteistoiminta-alueeseen, siitä tuli Suomen kolmanneksi suurin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue.
Alueella toimii yhteensä 1630 aktiivimaatilaa. Tilakoko vaihtelee peltopinta-alaltaan kahden ja 950 hehtaarin välillä. Keskimääräinen peltopinta-ala maatilaa kohden on hieman alle 50 hehtaaria. Viime vuonna alueen maaseutuhallinto käsitteli erilaisia maataloustukia ja korvauksia yhteensä 43 miljoonaa euroa.
Yhteistoiminta-alueen laajeneminen tuotti viime vuonna jäsenkunnille yhteensä 60 000 euron säästöt. Summa on kymmenen prosenttia alueen maaseutuhallinnon kokonaiskustannuksista.
– Kuntien tiukentuneessa taloustilanteessa tämä on ilahduttava uutinen. Se on erinomainen esimerkki siitä, että laajemmalla yhteistyöllä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä palvelutasosta tinkimättä, toteaa Lempäälän kunnan elinvoimapäällikkö Maria Virtanen.
Eniten säästivät uudet jäsenkunnat. Oriveden ja Pälkäneen kustannussäästö oli 17 prosenttia ja Juupajoen 15. Eniten säästöä tuli Kangasalla, joka säästi edellisvuoden kuluihin verrattuna peräti 19 prosenttia.
Teksti: Tiina Wesslin
Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Pirkanmaan kartalla:
Alueeseen kuuluu Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi.
