Järvi alkaa katukaivosta – ethän ruoki vesistöjä roskillasi?

Kadulle heitetty tupakantumppi tai nikotiinipussi päätyy usein katukaivon kautta suoraan lähimpään puroon, jokeen, järveen ja lopulta Itämereen. Tästä yllättävästä kulkureitistä muistutetaan elokuussa ympäri Suomen, kun 21 paikkakuntaa Oulusta Helsinkiin merkitsee katukaivojaan suurilla kalatarroilla.

Katukaivojen vedet johdetaan yleensä ilman puhdistamista lähimpään vesistöön. Kaivonkansien ympärille kiinnitettävät ahven- ja haukitarrat ovat osa vuosittaista Mahanpuruja muovista -kampanjaa. Kampanjassa kalat muistuttavat kidat ammollaan, ettei katukaivo ole roskakori.

– Katukaivo on monelle huomaamaton osa kaupunkiympäristöä. Olemme kenties tottuneet siihen, että joku aina huolehtii näkymättömistä järjestelmistä. Katukaivon kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Sinne heitetty roska ei katoa, vaan se voi kulkeutua suoraan lähimpään vesistöön. Haluamme tehdä näkyväksi sen, että roskaantuminen ei ala merestä, vaan meidän omista arjen valinnoistamme, sanoo toiminnanjohtaja Katja Rytkönen Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.

Tumpit ja nikotiinipussit ovat yleisimpiä roskia

Vuonna 2022 tehdyn selvityksen perusteella suurin osa katukaivojen roskista on lähtöisin kuluttajilta. Erityisen usein katukaivoihin ja niiden ympärille pudotetaan tupakantumppeja. Niistä vapautuu ympäristöön sekä mikromuovia että haitallisia aineita, jotka voivat päätyä vesieliöihin.

– Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi.

Viime vuosina myös nikotiinipussit ovat nousseet näkyväksi roskaongelmaksi. Kesällä 2025 tehdyssä selvityksessä ne olivat Aurajoen kolmanneksi yleisin roska – jopa tupakantumppeja yleisempi.

– Vaikka nikotiinipussissa ei ole filtteriä niin kuin tumpissa, sekään ei kuulu kadulle tai luontoon. Se on haitallinen roska, joka jää jonkun muun siivottavaksi ja voi päätyä eläinten suihin. Tumpit ja nikotiinipussit kuuluu viedä sekajätteeseen.

Lempäälä mukana kampanjoimassa

Lempäälä on kolmannen kerran mukana kampanjoimassa puhtaampien vesistöjen puolesta.

Kaivonkansitarrat tavoittavat myös sellaisia ihmisiä, joita perinteinen ympäristöviestintä ei usein tavoita.

– Tarrat tulevat kirjaimellisesti ihmisten jalkojen alle. Ne muistuttavat oikealla hetkellä siitä, mihin roska seuraavaksi päätyy. Viesti näkyy siellä, missä päätös roskan pudottamisesta tai roskikseen viemisestä tehdään.

Lisätietoja:

Katja Rytkönen
toiminnanjohtaja
Pidä Saaristo Siistinä ry
katja.rytkonen@pssry.fi
044 376 2666