Lapsen huolto- ja tapaamissopimuksen vahvistaminen
Lapsen huolto ja tapaaminen
Avio- tai avoeron yhteydessä vanhempien on päätettävä lapsen huollosta, asumisesta sekä lapsen ja sen vanhemman tapaamisista, jonka luona tämä ei asu. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteet molempiin vanhempiin. Tapaamisoikeus on siis aina olemassa riippumatta huoltomuodosta. Tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja laajuudesta kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Lapsen huolto- ja tapaamissopimuksen laatii lastenvalvoja. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan asioista lastenvalvojan luona, he voivat hakea asialle käräjäoikeuden päätöksen.
Yhteishuolto
Kun molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, puhutaan yhteishuollosta. Tällöin lapsen vanhemmat päättävät yhdessä lapseen liittyvistä asioista kuten
- lapsen hoidosta
- lapsen kasvatuksesta
- lapsen asuinpaikasta
- lapsen nimestä
- lapsen uskontokunnasta
- lapsen passista
- lapsen kansalaisuudesta
- lapsen äidinkielestä
- pankki- ja varallisuusasioista
- lapsen päivähoitoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista
Lisäksi huoltajilla on oikeus saada lasta koskevat tiedot viranomaisilta sekä tulla kuulluksi lasta koskevissa viranomaispäätöksissä.
Yksinhuolto
Kun puhutaan vanhemman yksinhuollosta, tarkoitetaan sitä, että lapsella on vain yksi huoltaja, joka yksin päättää lapsen asioista.
Tehtäväjakoon perustuva huoltajuus
Käräjäoikeus voi määritellä lapsen huoltajien välisen tehtäväjaon niin, että toisella huoltajalla on yksin päätösvalta esimerkiksi lapsen sukunimestä ja terveydenhuollosta.
Oheishuoltajuus ja sijaishuoltajuus
Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Tällöin vanhemmilla on edelleen elatusvelvollisuus, kun taas oheishuoltajalla/sijaishuoltajalla elatusvelvollisuutta ei ole. Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana. Oheishuollon määräämisen edellytyksenä on, että se on lapsen edun mukaista.
Lapsen asuessa pysyvästi jonkun muun kuin vanhempansa luona, tuomioistuin voi määrätä huollon vanhempien sijaan muulle henkilölle. Sijaishuoltajan määräämisellä lakkautetaan vanhempien/vanhemman huoltosuhde lapseen. Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, voi tuomioistuin uskoa lapsen huollon vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.