Yksityisten arvonlisäverottomat palvelut
Asiakkaalle
Sosiaalihuollon palvelujen arvonlisäveroton ostaminen
Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja lapsiperheiden mahdollisuuksia ostaa sosiaalihuollon palveluja on pyritty helpottamaan arvonlisäverolakia ja yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa koskevia säädöksiä uudistamalla.
Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä palvelujaan ilman arvonlisäveroa sosiaalihuollon tarpeessa oleville henkilöille, jos toiminta on sosiaaliviranomaisen valvomaa. Palvelun tarve voi johtua asiakkaan toimintakyvyn rajoitteista tai muista henkilökohtaisista, päivittäistä selviytymistä haittaavista syistä.
Verohallinnon ohjeistuksissa sosiaalihuollon palveluiksi määritellään yksityinen lasten ja nuorten huolto, yksityinen varhaiskasvatus, vanhustenhuolto, kehitysvammaisten huolto, vammaisten palvelut ja tukitoimet, päihdehuolto ja muu tällainen toiminta.
Usein kysyttyjä yksityisiä palveluja ovat kotihoidon tukipalvelut, mm. ateria-, siivous-, ruokaostos-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja- ja lumenluontipalvelut.
Esimerkiksi ikäihmiset ja pitkäaikaissairaat voivat ostaa näitä palveluja ilman 24 prosentin arvonlisävero-osuutta, jos tuottaja täyttää tietyt vaatimukset. Palvelun myyminen arvonlisäverottomana edellyttää, että yksityinen palveluntuottaja on rekisteröitynyt siihen kuntaan, jonka alueella se tarjoaa palvelujaan. Arvonlisäverottomasta palvelusta voi saada myös kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennyksestä lisätietoa Verohallinnon nettisivuilta.
Yrittäjälle
Yksityisten palveluntuottajien myymien palvelujen verottomuuden edellytyksenä on, että palveluntuottaja on merkitty yksityisten palvelun antajien rekisteriin tai hän on tehnyt toiminnastaan ilmoituksen toimintakuntaan. Verottomuus koskee ainoastaan niitä palveluja ja siinä laajuudessa, joiden harjoittamisesta yksityinen palveluntuottaja on merkitty rekisteriin tai on tehnyt ilmoituksensa.
Kaikkia palvelujen tarjoajia, eli yksityisiä perhepäivähoitajia ja niin sanottuja kotipalvelujen tukipalvelujen tarjoajia, ei merkitä yllä mainittuun rekisteriin. Kyseisten palveluntarjoajien tulee kuitenkin tehdä toiminnastaan ilmoitus sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jonka alueella palveluja tuotetaan. Kotipalvelun tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja (sosiaalihuoltoasetus (607/1983) 9 §).
Yksityisen palveluntuottajan tulee tehdä
- kuntaan ilmoitus toiminnastaan (Lisätietoa ja lomake aluehallintoviraston sivuilta, lomake: Ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta)
- Lomakkeen mukana toimitettavat liitteet on lueteltu lomakkeen kohdassa 15
Kunnan ylläpitämään rekisteriin merkittäviä palveluja ovat kotihoidon tukipalvelut ja yksityinen päivähoito. Muista palveluista pitävät rekisteriä aluehallintovirasto tai Valvira. Kunta antaa niistäkin lausunnon sekä valvoo toimintaa alueellaan.
Yksityinen palveluntarjoaja ja ostaja tekevät keskenään palvelusopimuksen. Ostaja itse kertoo, millä tavalla hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Se voi olla esimerkiksi iän tuomat rajoitteet, muistisairaus, lonkkaleikkaus tai uupuminen omaishoitajana. Tähän ei tarvita lääkärintodistusta tai muuta virallista lausuntoa. Oma arvio riittää. Myöskään tulorajoja ei ole. Palvelusopimukseen määritellään myös se, mitä palveluja asiakas haluaa ostaa. Esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa kotona siivotaan ja mitä siivotaan.