SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT

Työnjako on tehty sekä alueellisesti (etelä-pohjoinen) että kirjainjaon mukaan (perheen vanhimman lapsen sukunimen alkukirjaimen mukaan)

Eteläinen Lempäälä (postinumero 37500, 37550, 37530)
sukunimi alkaa A-L puh. 03 565 51 665
sukunimi alkaa M-Ö puh. 03 565 51 113

Pohjoinen Lempäälä (postinumerot 37560, 33880)
sukunimi alkaa A-K puh. 03 565 51 250
sukunimi alkaa L-Ö puh. 03 565 51 247

Puhelinajat: ma, ti ja pe klo 12.30–13.30, ke 8.00-8.45

LASTENSUOJELUN PÄIVYSTYS

Kun tarvitset kiireellistä sosiaalityöntekijän ohjausta, neuvontaa tai välitöntä puuttumista lapsen tai nuoren tilanteissa, joita voivat olla lapsen tai nuoren turvattomuus, heittellejättö tai muuten on tarve nopeaan puuttumiseen ongelmatilanteissa, ota yhteyttä virka-aikana ma - pe klo 8-16 kunnan keskukseen 03 565 51 000, jonka kautta tavoitat päivystävän sosiaalityöntekijän.

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa yhteys hätänumeroon 112. 

Hätäkeskuksen numeron kautta saat apua myös tilanteissa, joissa päihtynyttä lasta tai nuorta ei jostain syystä voi viedä kotiin tai häntä ei voida pitää kotona. Viikonloppuiltaisin ja öisin nuoren voi toimittaa nuorten selviämisasemalle. Nuorten selviämisaseman aukioloajat ovat perjantaista lauantaihin klo 20-08 ja lauantaista sunnutaihin klo 20-08. Selviämisasema palvelee myös tarvittavina arkipyhien aattoina. 

EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU

Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua tehdään kaikissa kunnan peruspalveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetus- ja nuorisotyössä. Palvelut ovat tukena silloin, kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää ja huomaamalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen huolenpitoon ja kasvatukseen liittyviä ongelmatilanteita ja reagoimalla niihin.

LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU

● Lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin ja -asetukseen.

Tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

● Lastensuojelutyö käynnistyy perheen/lapsen yhteydenotosta tai lastensuojeluilmoituksesta. Asiakkuus alkaa lastensuojelutarpeen selvityksellä, minkä jälkeen sovitaan työskentelyn jatkamisesta tai todetaan, ettei lastensuojelullista tuen tarvetta juuri nyt ole.

LASTENSUOJELUILMOITUS

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa lapsen hyvinvoinnista huolissaan oleva henkilö. Ilmoituksen voi tehdä salassapitosäännösten estämättä ja lupaa kysymättä. Henkilön, joka virkaa tai tointa hoitaessaan on saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä, hänen on ilmoitettava asiasta lastensuojelutyöntekijälle. Myös lapsi itse, hänen vanhempansa, läheisensä tai esimerkiksi naapuri, voi ottaa yhteyttä lastensuojeluun, mikäli hänelle on noussut huoli lapsen kasvuympäristöstä ja kehityksestä.

Lastensuojeluilmoituslomake

LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITTÄMINEN

Selvityksessä kartoitetaan ja arvioidaan

- lapsen tarpeet ja kasvuolosuhteet

- huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden valmiudet ja mahdollisuudet huolehtia lapsesta

MITEN?

Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Selvitys aloitetaan yhteisellä alkutapaamisella, jossa käydään läpi selvitykseen johtanut huoli ja sovitaan selvityksen aikataulusta.

Selvitysvaiheessa työntekijät tapaavat lasta noin kolme kertaa sekä vanhempia ainakin kerran. Selvitykseen sisältyy myös kotikäynti.

Lapsen kanssa käydään läpi lapsen arkeen ja elämään liittyviä teemoja: Koti ja tärkeät ihmiset (läheisverkostot), lapsi/nuori ja perheen arki, lapsen/nuoren tarpeet ja vanhemmuus sekä lapsen omat ajatukset ja kokemukset, minäkuva ja tunteet.

Tapaamisissa käytetään keskustelun tukena erilaisia kuvia, pelejä, leikkejä, lomakkeita ym.

Selvityksen tekemiseksi sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin sekä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin.

Vaikka ilmoitus koskisi vain yhtä lasta, huomioidaan myös perheen muiden lasten tilanne.

Selvityksestä tehdään kirjallinen yhteenveto, joka käydään läpi yhteisessä palautetapaamisessa.

Mikäli perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle kesken lastensuojelutarpeen selvitysprosessin, siirretään selvitys uuteen asuinkuntaan.

Jos selvityksen jälkeen päädytään lastensuojelun asiakkuuteen, sovitaan yhdessä jatkotyöskentelystä, mikä useimmiten tarkoittaa avohuollon tukitoimia.

LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO

Avohuollossa tuetaan lapsia, nuoria ja heidän perheitään heitä kohdanneissa vaikeuksissa. Avohuollossa tarjottavia palveluja ovat mm. ohjaus ja neuvonta, verkostotapaamiset, taloudellinen tuki, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, koulunkäynnissä tukeminen ja asumispalvelut. Tuki voi tarkoittaa myös kotiin tehtävää perhetyötä tai erilaisia ryhmätoimintoja. Joskus avohuollon tukitoimena tarjotaan lapsen tai nuoren sijoittamista perhe- tai laitoshoitoon esimerkiksi kriisitilanteen selvittämisen ajaksi.

LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO

Sijaishuolto tarkoittaa pysyvämmän sijoituksen tarjoamista tilanteessa, jossa lapsi tai nuori ei voi asua kotonaan joko hänestä itsestään tai perhetilanteesta johtuvista syistä.

HUOSTAANOTTO

Lastensuojelussa huostaanotto on viimesijainen ja lapsen ja perheen elämään voimakkaimmin vaikuttava keino turvata lapsen hyvinvointi. Huostaanotolla pyritään takaamaan lapselle muutos aiempaa parempaan elämänhallintaan ja terveeseen kehitykseen.

Huostaanoton edellytykset
Huostaanottoon ryhdytään silloin

• kun kotiolot tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä
• kun avohuollon tukitoimenpiteet eivät riitä tai ole mahdollisia ja
• kun sijaishuollon katsotaan olevan lapsen edun mukaista.

Kiireellinen sijoitus
Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muuten kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet kiireellisesti sijoitettuna sijoittaa päivystyskotiin tai lastensuojelulaitokseen.

Kiireellisen sijoituksen enimmäiskestoaika sosiaalityöntekijän päätöksellä on 30 päivää. Huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostuessa kiireellisen sijoituksen jatkamiseen huostaanottopäätöksen valmistelemiseksi, määräaika on 45 päivää.

Kiireellinen sijoitus päättyy

1. Jos peruste kiireelliselle sijoittamiselle lakkaa ja sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin. Joko lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai edellä mainittu sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä tekee erillisen päätöksen kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta.
2. Edellä mainitun 30 tai 45 päivän aikana kiireellinen sijoitus voi päättyä myös päätökseen huostaanotosta.

Kiireellisen sijoituksen jatkaminen

Mikäli huostaanottoasian valmisteleminen vaatii lisäaikaa, on enimmäismääräajan sisällä (30 tai 45 päivää) tehtävä hakemus hallinto-oikeudelle kiireellisen sijoituksen määräajan jatkamisesta. Lisäaika voi olla enintään 60 päivää.

Huostaanotto
Varsinaista huostaanottoa valmistellaan yleensä yhdessä koko perheen kanssa pitkän aikaa. Valmistelun tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen lapsen asioihin perehtyneen työntekijän kanssa.

Lasta tai nuorta ja hänen läheisiään kuullaan ja huostaanoton perusteluja varten pyydetään tarvittaessa lausuntoja esim. päivähoidosta, koulusta ja perheneuvolasta.

Jos lapsi tai nuori ja vanhemmat suostuvat huostaanottoon, päätöksen tekee johtava sosiaalityöntekijä. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen vanhempansa vastustaa huostaanottoa, asiasta päättää hallinto-oikeus.

Huostaanoton aikana vanhemmat ovat edelleen lapsensa huoltajia, ja lapsen ja vanhempien välistä suhdetta tuetaan, jotta yhteys lapsen ja perheen välillä säilyisi.

Huostaanotettu lapsi muuttaa tavallisesti asumaan sijaisperheeseen, perhekotiin tai lastenkotiin.

Huostaanottoa ei tehdä tietyksi määräajaksi, vaan se on voimassa "toistaiseksi" eli niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Huostaanotto on lopetettava, kun sille ei ole enää perusteita. Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta.

JÄLKIHUOLTO
Sijaishuollon päättymisen jälkeen lapselle tai nuorelle voidaan järjestää jälkihuolto. Jälkihuoltosuunnitelmassa määritellään esim. asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyviä tukitoimia, jotta kotiutuminen tai täysi-ikäisen nuoren itsenäistyminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Myös lastensuojelun avohuollon asiakkaana ollutta lasta ja perhettä tuetaan tarvittaessa lapsen täytettyä 18 vuotta.