Toukokuun alussa pidimme teoriaillan, jolloin kurssilaiset saivat ohjeet kasvien keräämisestä kesän aikana. Materiaalia olikin runsaasti käytettävissä.

Kurssilaisilla oli mukanaan sekä kuivattuja että tuoreita kasveja. Omenapuun kuoret ovat kuvassa likoamassa, jotta väriliemestä saataisiin nopeammin käyttövalmis ja vahva.

Alkuvalmisteluihin kuului lankojen esipuretus alunalla, jota käytettiin 20% värjättävän materiaalin painosta. Suuressa padassa voitiin purettaa melko paljon materiaalia yhtäaikaa ja langat jätettiin liemeen yön ajaksi. Kuvassa Kirsti täyttää pataa.

Sanna punnitsee tarvittavan alunan määrän. Alkuvalmisteluja oli myös lankojen vyyhteäminen ja nimilappujen kiinnitys omiin lankoihin.

Ensimmäiseen väriliemeen käytettiin kasveja 4,2kg. Sekoituksessa oli saunakukkaa, pietaryrttiä ja kultapiiskua.

Seosta keitettiin noin tunti ennenkuin kasvit siivilöitiin pois ennen värjäämistä.

Kastellut langat ja kankaat lasketaan varovasti väriliemeen ja lämpötila nostetaan hitaasti noin 90 asteeseen. Värjättävää materiaalia on syystä välillä sekoitella.

Omenapuun kuoria (1kg), tuomen kuorta (1,7kg) ja pajua (1,1kg) sekoitettiin keskenään yhteen väriliemeen, jonka jälkivärikin hyödynnettiin.

Männyn käpyjä (9kg) liotettiin yli yön, samoin tervalepän kävyt (480g) olivat lämpimässä vedessä useamman tunnin ennen väriliemen keittämistä.

Kuvassa mataran juuria (260g), joista saadaan oranssinpunaista väriä. Väriliemeen lisättiin myös mataranvarsia 165g. Mataralla värjättäessä lopputulokseen vaikuttaa myös liemen lämpötila siten, että mitä korkeampi se on, sitä punaisempi on värjäystulos. Haaleammalla liemellä tuloksena on oranssin sävyt.

Suuressa padassa värjätään pellavakankaita muun muassa keskiaikapuvun aluspuvuksi. Väriliemi on keitetty raparperista, porkkanan naateista, pietaryrteistä, sipulinkuorista ja hernekuukusista. Lisäksi liemessä oli 10 lt liotettua lepän kuorta.

Ensimmäisen värjäyksen tuloksia kuivumassa.

Käytettävissä oli myös kokeilun verran veriseitikkejä (90g). Mahdollisesti joukossa on myös verihelttaseitikkejä. Kuivat sienet ovat likoamassa kylmässä vedessä. Seitikkien jaloista saadaan oranssia ja lakeista punaista väriä.

Sipulinkuoria (160g) laitetaan likoamaan. Niillä saadaan sinapinkeltaista. Käytettäessä harmaata lankaa tuloksena on kaunis vihreä.

Vasemmalla hennalla värjättyä lankaa, seuraavat kaksi vyyhteä on värjätty hernekuukusella, ensimmäinen puretettu teellä ja värjäys on tehty ensimmäisessä jälkivärissä. Toinen puretettu alunalla. Neljäs vyyhti on värjätty tiikerinkaunosilmällä. Kaksi oikeanpuolimmaista on värjätty sipulinkuori+krappiseoksella, vaaleampi jälkiliemessä.

Vasemmalta oikealle: 1. Pietaryrtti+saunakukka+kultapiisku harmaa lanka, 2. sama seos mutta valkoinen lanka, 3. ed. jälkiliemi ja valkoinen lanka, 4. ja 5. Tuomi+paju+omena harmaa ja valkoinen lanka, 6. lepän kävyt ja harmaa lanka, 7. sama liemi mutta valkoinen lanka, 8. veriseitikki+mataran juuri valkoinen lanka, 9. ja 10. seitikki+mataran juuri ja 11. lepän jälkiliemi ja harmaa lanka.

Puuvillainen pusero on ensin värjätty kultapiisku+pietaryrtti+saunakukka väriliemessä. Pelkkä helma on värjätty tämän jälkeen lepän jälkivärissä. Nyt kuvioidaan paita ns. kontaktivärjäyksellä, jossa lepän käpyjä, sipulinkuorta ja veriseitikkejä asetellaan kostealle pinnalle ja vaate kiedotaan muutamaksi päiväksi tiukkaan muovikääreeseen.

Vasemmalta oikealle: 1.,2. ja 3. Matara+veriseitikki. 4.,5.,6. ja 7. Lepän kävyt. Lankojen pohjaväreinä on useampia värejä.

T-paita on värjätty voimakkaassa sipuli+punasipulikuoriliemessä.

Puuvillahuivi oli kiedottu löysäksi köydeksi värjäyksen ajaksi. Näin saadaan akvarellimaisia kankaita.

Kasvivärjäyksessä tarvitaan monenlaisia kippoja, keppejä, kulhoja jne. Onneksi rannalla oli tilaa ja aurinkoinen sää helli osallistujia. Ensi vuonna jatketaan! Tällöin keskitytään vain morsinkovärjäykseen.