Kuvassa Kiialan kartanon nykyinen päärakennus, vaikka tila on ollut olemassa jo keskiajalla. Suomen sodan aikoihin kartanon omisti C.J. Adlercreutz. Nykyinen omistaja on Göran Ehnroth. A.Edelfelt syntyi kartanossa 1854.

Tällä paikalla on sijainnut Porvoon vanha satama. Mauno Erikinpoika perusti kaupungin 1380-luvulla ja sen rakentamisessa noudatettiin keskiaikaista asemakaavaa. Suurpalon jälkeen 1760 alkoi suuri jälleenrakennus. Tältä ajalta ovat peräisin kuvan rakennukset. Taustalla Porvoon kuuluisin rakennus, keskiaikainen kivikirkko.

Joen rannan suola-aitat lienevät Suomen kuvatuin kohde. Suola oli tärkein tuontitavara.

Borgå gymnasium, joka perustettiin 1850. Runeberg toimi koulussa sekä rehtorina että opettajana.

Näkymä kaupunginpuistoon.

Piispantalo.

Porvoon tuomiokirkko edustaa myöhäisgotiikan tyylisuuntaa. Vanhin osa on rakennettu jo 1200-luvulla mutta nykyisen muotonsa kirkko sai 1400-luvulla.

Kirkon pääty keskiajalle tyypillisine punatiilikoristeineen.

Kellotapulin alaosa on rakennettu keskiajalla ja yläosa 1700-luvulla. Kolme kelloa ovat 1600- ja 1700-luvulta ja ne soivat f-mollissa. Oikealla oleva puinen pikkukirkko vihittiin käyttöön 1740.

Kaunis kellotapuli lähikuvassa.

Kirkossa on Aleksanteri I:n patsas, jonka on veistänyt Walter Runeberg. Patsas pystytettiin valtiopäivien 100-vuotisjuhlissa 1909.

Merikapteeni Lennart Trey on lahjoittanut kirkolle tämän keski-Euroopassa 1400-luvulla tehdyn Maria-veistoksen, koska kirkon oletetaan olleen pyhitetty tuolloin Pyhälle Marialle.

Sakastin kaunis ja koristeellinen ovi.

Saarnastuolin takaosa. Porvoolaiset käsityöläismestarit ovat tehneet sen 1764.

Veikko Virtasen rakentamat urut vuodelta 1978. Urkujen julkisivu tosin on paljon vanhempi, 1790-luvulta.

Yksi apostoleiden kuvista, jotka on maalannut 1760-luvulla porvoolainen Adam Lindström.

Kari Immosen tekemä kirkkolaiva on ripustettu 1990 samalle paikalle, jossa oli aiemmin 1700-luvulta peräisin oleva laiva. Vanha kirkkolaiva kuuluu nyt kansallismuseon kokoelmiin.

Kappalaisen talon sisäpiha on haluttu säilyttää mahdollisimman alkuperäisessä kunnossa ja avoimena.

Näkymä kauppias Holmin talon takapihalta.

Runebergin talon sisäänkäynti.

Runebergien vieraana oli taitelijana tunnettu Larsson, joka maalasi salin neljä suurta taulua korvaukseksi täyshoidostaan. Kun talon rouva arvosteli tätä taulua, taitelija "kaatoi" suuren maalaamansa männyn.

Tässä oman poikansa tekemässä pyörätuolissa J.L.Runeberg istui halvaannuttuaan. Pyörätuoli on somistettu runsain ristipistokirjailuin.

B. Reinhold on maalannut Runebergin muotokuvan 1877.

Sotilaan pukuun sonnustautunut hahmo ottaa vierailijat vastaan huoneessa, johon on koottu Suomen sotaan liittyvää esineistöä.

Kirjastohuoneeksi kutsutun huoneen seinälle on koottu ketun nahkoja ja metsästysaseita.

Vanha kaappikello käy vielä ajassa. Tuoksupelargonia levitti sitä kosketettaessa vienoa tuoksua huoneeseen.

Talon yrttitarha pyritään säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä kunnossa. Versot ovat vasta tulollaan.

Talon takapihalta näkymä ulkorakennuksiin.