Ensimmäinen tutustumiskohde oli Mäntän kirkko, joka on valmistunut 1928. Kirkon on suunnitellut arkkitehti W.G.Palmqvist. Tehtaan perustajalla G.A.Serlachiuksella oli oma näkemyksensä tämän museoviraston suojelukohteen tyylistä ja sisustuksesta.

Kirkon erityispiirre on runsas taiteen käyttö, joiden tekijöinä olivat Alvar Cawén sekä Hannes Autere.

Hannes Autereen käsialaa ovat kaikki 35 puuveistosta, jotka esittävät sekä Raamatun kertomuksia että mänttäläisten ihmisten arkea ja työtä paperitehtaan eri osastoilla.

Alvar Cavénin maalaman alttaritaulun malleina olivat mänttäläinen äiti sekä Serlachiuksen lampaat. Taustan maisemakin on mänttäläinen.

Saarnatuolin reunuksen puuveistoksissa esiintyvät kaikki evakelistat. Näiden lisäksi Autere on kuvannut kirkollista elämää, välillä myös huumorilla sitä höystäen.

Taiteilijoille annettiin vain 9 kk tehdä kaikki teokset valmiiksi.

Kirkon kupoli kohoaa 13 metrin korkeuteen.

Vaivaisukko on siirretty kirkon eteiseen.

Seinän muuraukseen käytetyt kivet on kerätty Serlachiuksen pelloilta.

Toinen tutustumiskohde oli Joenniemen kartano, jonka upeassa puistossa on useita kuuluisien kuvanveistäjien töitä. Kuvassa rakennuksen edessä oleva "Kuokkamies", jonka on tehnyt Emil Wikström 1908.

Tutustuimme mainioiden oppaiden johdolla näyttelyyn "Göstan helmet", joka esitteli Serlachiuksen omia lempiteoksia sekä metsäteemaa monesta näkökulmasta. Rehtori Raili Reini johdattaa joukkoa sisätiloihin.

Näyttelyssä oli kuvaaminen luonnollisesti kielletty. Talon upeaa ulko-ovea en voinut olla kuvaamatta! Lisärakennuksen arkkitehtikilpailu ratkeaa kesäkuun lopussa ja parin vuoden päästä pääsemme tutustumaan nelinkertaisiksi kasvaviin näyttelytiloihin.

Maittavan lounaan söimme Mäntän Klubilla.

Tehtaan entisen pääkonttorin sisään mahtuu sekä tehtaan historiasta kertova näyttely että Gustafin Metsästäjät- näyttely.

Ala-aulaa koristavat Cawénin valtavat seinämaalaukset.

Interaktiivisen näyttelyn avulla pääsi testaamaan muun muassa tehtaanjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia. Pienoismallit kertoivat tehtaan kasvusta ja sen vaikutuksista koko kaupungin arkkitehtuuriin, kasvuun ja elämään.

Tuttu Cawénin maalaustyyli oli nähtävissä kerrosten välissä kiertävässä kuvakertomuksessa.

Puusta tehdyn seinäreliefin mallina oli ollut vanha paperikone PK III vuodelta 1912 lukuisine rattaineen.

Vanhaa konttorivälineistöä esiteltiin äänitehostetusti. Paperimassasta tehty sihteeri on myös taideteos. Työpöydän koko kertoi arvo-asemasta tehtaassa. Vaikka sihteeri oli arvostettu henkilö ja aluksi mies, oli pöytä sangen vaatimattoman kokoinen.

Serlan tuotteet ovat tuttuja kaikille suomalaisille. Yhdelle seinälle oli koottu vanhoja mainoksia, joissa näitä tuotteita esiteltiin. Serla-tyttökin löytyi museosta, vaikkakin paperimassasta valmistettuna.

Mainos vuodelta 1893.

Tehdas oli osa kaikkien arkea: tehdas perusti koulun, osallistui terveydenhuoltoon, palokuntatoimintaan jne. Näiden puisten henkilöiden kertomana pääsi kuulemaan monta haastatteluiden pohjalta koottua elämäntarinaa.

Lopuksi kalapoika rakennuksen edessä.