Olimme jälleen Pyhän Birgitan jalanjäljillä Ruotsissa 15.-18.5.2008. Ensimmäinen kohteemme oli Uppsalan tuomiokirkko, jonka edustalla on Pyhän Erikin patsas. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1260 ja se on Skandinavian korkein ja suurin kirkko.

Upea italialainen silkkigobeliini kirkosta.

Kustaa Vaasan elämänvaiheista kertoivat useat taulut yhdessä kirkon lukuisista syvennyksistä.

"Marian uusi tuleminen"-patsas hätkähdytti seesteisyydellään ja luonnollisuudellaan.

Yhden syvennyksen takaseinän peitti kookas taidetekstiili.

Roslagenin alue on tunnettu lukuisista riimukivistään. Tämä kivi on Uppsalan yliopiston edessä olevassa upeassa puistossa, johon on istutettu kymmeniä mitä erikoisimpia puulajeja.

Sigtuna on Ruotsin vanhin kaupunki. Tunnelmallinen ja idyllinen kaupunki on täynnä viehättäviä putiikkeja ja pieniä kahviloita, joista tunnetuimpia on Täti Ruskean kahvila. Elsa Beskowin saduista tuttu täti ottaa kahvilan vieraat vastaan portilla.

Kahvilassa saattoi tuntea olemansa itse mukana sadussa, sillä kahvilan seinillä olevilla hyllyillä oli paljon kauniita esineitä. Sisäpihalla oli kahvilan oma leipomo, jossa nauttimamme herkulliset pullat oli myös paistettu.

Poikkesimme myös Mariankirkkoon, jonka dominikaanimunkit rakensivat 1200-luvulla. Kirkko on yksi vanhimmista tiilestä rakennetuista kirkosta. Kirkon seinillä oli hyvin säilyneitä keskiaikaisia maalauksia.

Yleiskuva Mariankirkosta.

Steningenin barokkilinnan piirsi Nicodemus Tessin. Palatsi rakennettiin 1705 ja sitä ympäröi upea puisto.

Palatsin sisäänkäynnin molemmilla puolilla on italialaiset marmoripatsaat. Linnan kuuluisin omistaja oli Axel von Fersen, joka tunnettiin kuningatar Marie Antoinetten rakastajana. Vasta muutama vuosi sitten löydettiin musiikkihuoneen katon maalaukset.

Yövyimme Norrtäljessä pensionaatti Granparkenissa. 1800-luvun lopussa pensionaatteja oli kaupungissa satoja vilkkaan höyrylaiva- ja junaliikenteen vuoksi. Nyt vain tämä yksi on jäljellä. Kuvassa on viehättävä sisäpiha.

Sisäpihalla on kukkaistutusten lomassa kauniita patsaita.

Skederidin kirkon edustalla on 1930 valmistunut Birgitan muistokivi. Kivi sijaitsi aiemmin kylän keskellä mutta kotiseutuyhdistys siirrätti sen nykyiselle paikalleen.

Birgitan konfirmaatiokirkkona tunnetun Skederidin kirkon alkuperäinen ovi. Kirkkoa suurennettiin Birgitan pyhimykseksi julistamisen jälkeen, koska pyhiinvaeltajien määrä kasvoi niin suureksi, etteivät kaikki mahtuneet sisään. Vanhimmat tiedot kirkosta ovat vuodelta 1317.

Suurten lohkareitten väliin jää kuilu, jossa Birgitan kerrotaan rukoilleen. Aiemmin kuilu oli kapea mutta leventämisen jälkeen sinne mahtuu muutama. Birgittalaissisaret toivat sen seinälle puuristin 1959. Seppä Lars-Emil Rohdin on suunnitellut 2002 luolaan laivan muotoisen kynttilätelineen, joka symbolisoi mennyttä aikaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Sisäkuva Skederidin kirkosta.

Yövyimme viimeisen yön Ahvenanmaalla Bastössä, jonka rantakallioilta kuva.

Kevät oli tullut pari viikkoa normaalia aiemmin, vaikka matkan aikana olikin koleaa. Kalliokielot olivat aloittelemassa kukintaansa mutta seljakämmekät kukkivat parhaillaan syvän violetin ja valkoisen värisinä.

Lemlandin kirkko oli alunperin pyhitetty merenkulkijotten suojelijalle, Pyhä Nikolaukselle, mutta 1400-luvulla suojelupyhimykseksi muutettiin Pyhä Birgitta. Ensimmäiset osat kirkosta rakennettiin 1100-luvulla. Lisärakentamisten ja muutosten jälkeen kirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1679.

Kirkon vanhimmat maalaukset ovat vuodelta 1280 ja ne esittävät Pyhää Nikolausta. Vihkiristejä oli alunperin 12, jäljellä on nyt viisi.

Lemböten kappeli, jota käyttivät myös levähdyspaikkanaan jo keskiajan merenkulkijat.

Jan Karlsgården on 1800-tyyliin pystytetty ahvenanmaalaistila. Ulkoilmamuseon rakennuksista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Museoksi alue muutettiin 1930-luvulla.

Asuintilojen lisäksi museossa on kaksi tuulimyllyä, prässäysaitta, muita erilaisia aittoja, tallirakennuksia sekä lampola.