Kuokkalan museoraitti
Kuokkalantie, 37550 Lempäälä
Puh. (03) 375 2643

Tied. myös Lempäälän kunnan palvelupiste
(03) 374 4507 ja 374 4502 tai
Carita Koota 050-326 7557 sekä
Sakkola-museon osalta
Antti Hynnä 040-849 0048 ja
Elsa Mäkelä 040-706 9483.

Museot ovat kesällä 2010 avoinna 2.5.-31.8. 2010.
Maanantaisin suljettu, ti-su 11-17.Muuten auki tilauksesta puh. Carita Koota, p. 050-326 7557

Pääsymaksut 3,5 € aikuisilta, ryhmiltä 2,5 € / henkilö sekä lapsilta 1 €. Pääsymaksu sisältää noin tunnin pituisen opastetun museokierroksen.

Museoraitilla on Lasten päivä sunnuntaina 13.6.2010 Kuokkalankosken markkinapäivänä 17.7. museoraitilla on työnäytöksiä. Kyläseppä on takomassa pajamuseossa kesäsunnuntaisin klo 11-17.

Kuokkalan museoraitti on Lempäälä-Seuran ja Lempäälän kunnan yhteisesti omistama museoalue, jota Lempäälä-Seura ylläpitää. Menneitten vuosikymmenten tunnelmaan pääsee tutustumaan kuudessa erikoismuseossa, joihin kuuluvat kauppamuseo, pajamuseo, parturi- ja kampaamomuseo, suutarimuseo, sotaveteraanien perinnekammari sekä pieneläjä Puskeman Kustaan tölli. Lisäksi museoraitin yhteen rakennukseen on sijoitettu hammaslääkärin välineet. Museoraitin yhteydessä on myös karjalaisen Sakkola-Säätiön ylläpitämä Sakkola-museo.

Kauppamuseo

sijaitsee kiinteistössä, joka oli alunperinkin rakennettu kauppatarkoituksiin. Viimeiset 60 vuotta kauppaa isännöi kauppias Aleksanteri Eskola, joka lopetti liiketoiminnan vasta 90-vuotiaana vuonna 1974. Talo on ulkoasultaan vuoden 1925 tyyliä ja kauppatavarat vuosilta 1930–50. Puodin hyllyiltä löytyy mm. siirtomaatavaroita, irtokahvia papuina tai jauhettuna, kahvinvastiketta ja sikuria. Lisäksi on paljon paperikankaasta valmistettuja asusteita, laukkuja ja kasseja sekä muita sota-ajan korviketuotteita. Kaupan takahuoneessa voi ihmetellä mm. petroolin jakolaitosta, sillitynnyriä, lihamyllyä ja hevosenkenkiä.

Pajamuseo
on perustettu ajokalutehtailija K.A. Koskisen vuonna 1910 rakennuttamaan pajarakennukseeen. Museossa on nähtävänä neljän seppäsukupolven käyttämiä ja valmistamia työkaluja: ahjoja, alasimia, sähkö- ja käsikäyttöisiä penkkiporakoneita ym. Varsinaisen pajan lisäksi rakennukseen kuuluvat tilat, joissa tapahtui ajoneuvojen puuosien valmistus sekä ajoneuvojen kokoaminen. Pajamuseon erikoisuuksiin kuuluvat mm. pyörien siimarautojen taivutusvalssi sekä sikkikone.

Kampaamo- ja parturimuseo
on sijoitettu sepän entiseen asuntoon. Siellä esitellään erikseen kampaajan ja parturin työvälineitä. Parturipuolen erikoisuutena on kaksiletkuinen fön-laite, jolla pystyi palvelemaan kahta asiakasta yhtä aikaa. Kampaamopuolella kannattaa huomata mm. sähköpermanenttikoneet vuosilta 1930 ja 1935. Parturimuseon tunnistaa ns. verilautasesta, joka on kiinnitetty rakennuksen ulkopuolelle.

Suutarimuseossa
joka sijaitsee kampaamo- ja parturimuseon naapurihuoneessa, voi tutustua suutarin työskentelytilaan sekä hänen koneisiinsa ja työvälineisiinsä. Suutarit tekivät yleensä työtään kotona, joten suutarimuseossakin on keittiö katettuine ruokapöytineen.

Sotaveteraanien perinnekammariin
on koottu – ja edelleen kootaan – viime sotiimme liittyviä tavaroita: korviketavaroita, ostokortteja, rintamamiehille ja -naisille kuuluneita pukuja sekä valokuvia sotatoimista ja sotatoimialueilta. Perinnekammaria esittelee aina pyhäpäivisin joku sotaveteraani.

Puskeman Kustaa
oli Ruskea-ahteella asunut tallukkamestari, jonka 1830-luvulla rakennettu tölli toimi pitkään lempääläisen perinteentutkija Eeva Aneron kotimuseona. Kuokkalan museoraitille mökki siirrettiin kesällä 1998. Kustaan kodissa esitellään pieneläjän tarvekaluja, jotka ajoittuvat vuosisadan vaihteen paikkeille.

Sakkola-Säätiö
avasi kesällä 2000 Kuokkalan museoraitin naapuriin uuden museon. Sakkola-museossa esittäytyy toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton alueelle jäänyt Sakkola. Museoraitin oppaat esittelevät myös Sakkola-museota.