Lempäälä tutkitusti hyvä paikka asua

Lempäälästä tehtiin viime vuoden loppupuolella imago- ja asukaspotentiaalikartoitus, jonka toteutti Innolink. Lempäälän tutkimustulokset vetivät suut hymyyn niin kunnanjohtaja Olli Viitasaarelta kuin talousjohtaja Kari Auviseltakin. Olli Viitasaari iloitsi Lempäälän hyvästä tunnettuudesta. Lempäälä oli Pirkanmaan kunnista tunnetuin Tampereen jälkeen.

Vastaajien joukko oli edustava otos lempääläläisiä ja muualla asuvia. Vastaajista hieman yli 20 % oli nykyisiä lempääläläisiä, saman verran tulomuuttajia ja hieman yli 14 % poismuuttaneita. Reilusti suurin vastaajaryhmä, n. 43 % oli Pirkanmaalaisia ja muutama myös Pirkanmaan ulkopuolelta.

Myös kaikki ikäluokat olivat tasaisesti edustettuina, vähiten vastaajien joukossa oli yli 65 vuotiaita.

Kiva ja toimiva Lempäälä

Lempäälä on tutkimukseen vastanneiden mukaan kehittyvä, rauhallinen, kaupallinen, palvelullinen, kiva, toimiva, mukava ja hyvä asuinpaikka. Lempäälä tiedettiin myös Tampereen naapurikunnaksi. Lempäälä oli innoittanut vastaajat myös kehittämään aivan uuden adjektiivin, useampi vastaaja määritteli kunnan ideaparkmaiseksi.

Kaiken kaikkiaan adjektiiveja kertyi liki 70, joista vain neljä oli negatiivisia. Tosin joukossa oli muutama adjektiivi, joista ei välttämättä tiedä onko se tarkoitettu negatiiviseksi vai positiiviseksi, esim. pieni. Kunnanjohtajan mielestä Lempäälän koko on optimaalinen. Palvelut pelaavat ja niiden tuottaminen pystytään turvaamaan. Kunnan optimaalisin koko on Viitasaaren mielestä n. 15 000 – 30 000 asukasta.

Lempääläläinen, rauhallisuudesta nauttiva omakotiasuja

Ylivoimaisesti eniten vastaajat arvioivat lempääläläisen perheelliseksi. Heitä kuvattiin myös omakotiasujiksi, tavallisiksi, työssäkäyviksi ja rauhallisuudesta nauttiviksi. Jälleen adjektiiveja kertyi kymmeniä ja kaikki positiivisia. Lempääläläisiä arvioitiin myös koulutetuiksi ja koulutustaso onkin Lempäälässä noussut, samoin kuin koko Tampereen seudulla.

Lempäälään muutettiin yleisimmin sukulais- tai ystäväverkoston yllyttämänä, toiseksi voimakkain motiivi oli oma tai puolison työpaikan sijainti. Kolmanneksi eniten houkutti Lempäälän asunto- tai tonttitarjonta.

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari arveli, että moni, joka on joskus lähtenyt Lempäälästä opiskelemaan muualle, haluaa palata takaisin juurilleen. Tämä selittäisi sukulaisverkoston suurta osuutta motiivitekijänä. Lempäälässä asuminen koetaan myönteisenä ja sinne palataan mielellään kun on aika vakiintua ja löytää perheelle mukava ja viihtyisä asuinympäristö.

Taajama-asumista väljillä tonteilla

Selvästi suurin osa potentiaalisista ja nykyisistä asukkaista arvosti taajama-asumista. Viidesosa potentiaalisista ja neljäsosa nykyisistä asukkaista asuisi mieluiten haja-asutusalueella. Lempäälän keskusta-aluetta ollaankin kehittämässä entistä mukavammaksi ja toimivammaksi kuntakeskukseksi, jossa viihtyisä asuminen ja hyvät palvelut nivoutuvat kiinteästi yhteen. Puistot tulevat olemaan tulevaisuuden Lempäälässä kaupunkilaisten toiminnallisia keitaita. Jokaisen suomalaisen unelma, asunto veden äärellä, on Lempäälässä monen ulottuvilla, sillä kuntakeskusta sijaitsee saarella.

Innolinkin tutkimuksesta kävi ilmi, että vastaajat arvostavat väljiä tontteja. Kolmannes vastaajista ilmoitti tontin ihannekooksi 1000–1500 m2. Tähän toiveeseen pystytään Lempäälässä vastaamaan hyvin, sillä tontit ovat keskimäärin tätä kokoa. Toisaalta kolmannes vastaajista kaipasi vieläkin isompia tontteja, joita löytyy lähinnä haja-asutusalueilta.

Lempäälässä hyvät palvelut

Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös Lempäälän toiminnallisten tekijöiden merkitystä. Tärkeimpiä tekijöitä, joille vastaajat asettivat suurimmat odotukset, olivat

- itselle sopiva asuinympäristö

- terveyspalvelut

- hyvä sijainti ja toimivat liikenneyhteydet

- turvallisuus ja rauhallisuus

- luonnonläheisyys

Innolinkin tutkimuksen mukaan Lempäälä täytti nämä odotukset erittäin hyvin. Vastaukset olivat samansuuntaiset niin lempääläläisten kuin muualla asuvienkin osalta.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan mitä palveluita he arvostavat ja kuinka Lempäälän palvelutarjonta vastaa näitä odotuksia. Lempäälä on vastaajien mukaan onnistunut hyvin

- lasten päivähoitopalveluissa

- koulutuspalveluissa

- vanhuspalveluissa

- muissa sosiaalipalveluissa

- teknisissä ja ympäristöpalveluissa

- joukkoliikennepalveluissa

Vaikka terveyspalveluissa, kaupallisissa palveluissa ja kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa arvioitiinkin olevan hieman kehittämisen varaa, millään sektorilla Lempäälä ei saanut huonoja arvosanoja. Kriittisiä tekijöitä, joissa olisi eniten parannettavaa, ei löytynyt lainkaan.

Ilahduttava tulos

Erityisen ilahduttavana Kari Auvinen ja Olli Viitasaari pitivät sitä, että 90 % nykyisistä asukkaista valitsisi Lempäälän uudelleen asuinpaikakseen valintatilanteen eteen tullessa. Liki 80 % nykyisistä asukkaista suosittelisi Lempäälää asuinpaikkana. Yli 90 % tulomuuttajista suosittelisi Lempäälää muillekin. Poismuuttajillakin oli pääasiallisena syynä muuttoon oma tai puolison työpaikka, ei tyytymättömyys Lempäälään.

Pohdittaessa syitä näin positiiviseen tulokseen Auvinen ja Viitasaari toteavat, että vaikka taloudellisiakin satsauksia on tehty, näin hyvän tuloksen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman innostunutta ja osaavaa henkilökuntaa. Lempäälän kunnassa palveluita tuottaa tutkitusti innokas ja työssään viihtyvä henkilöstö. Tämä kävi ilmi niin ikään Innolinkin tekemästä työilmapiiritutkimuksesta. Lempäälä on myös saanut tunnustusta ansiokkaasta tavastaan hoitaa palveluita. Viime vuonna Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosasto palkittiin Lääkäriliiton laatupalkinnolla.

Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että Lempäälässä on hyvä asua.

(Päivi Nahkola)