Vesirakentaminen

Vesistöissä tehdään rakennustöitä vesien käytön tai suojelun edistämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja viljely- tai metsämaan kuivattamiseksi.

Vesirakentamiseen kuuluu mm. patojen ja penkereiden rakentaminen, uomien kaivaminen ja perkaaminen sekä rantojen ja vesiväylien ruoppaaminen.

Vesistöhankkeissa painotetaan hyötykäytön lisäksi myös ympäristönäkökohtia. Vesirakentamista ohjaa vesilaki. Vesien ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään ympäristönsuojelulaissa.

Toimet ennen vesirakennustyön toteuttamista

Hyvissä ajoin (yli kuukausi) ennen vesirakennustyön, esimerkiksi ruoppauksen aloittamisesta:

• ollaan yhteydessä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, jolloin selviää ilmoitusmenettelyn (ilmoitus ELY-keskukselle) tai luvan (aluehallintovirastolle) tarve
  Lomake: ilmoitus vesirakennustyöstä (Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle)

• Vesilain 1 luvun 30 §:n perusteella työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on, jos toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajalle tai, vesialueen kuuluessa yhteisalueen osakkaille, yhteisalueen osakaskunnalle.

Vesirakennustyö voi häiritä naapureita ja muita järven käyttäjiä, joten toimenpiteistä on suositeltavaa tiedottaa ja keskustella rajanaapurien kanssa.

Järvikunnostusmenetelmät

Järvessä tehtävät kunnostustoimenpiteet voivat vaikuttaa sekä veden laatuun että järven käyttömahdollisuuksiin.

Rantoja kunnostetaan mm. maisemanhoidon ja virkistyskäytön takia. Tavallisimpia kunnostustöitä ovat ruoppaaminen, pohjan peittäminen, laitureiden rakentaminen, ranta-alueiden täyttäminen ja vesikasvien niittäminen.

Järveen tulevan ulkoisen kuormituksen vähentäminen

Ulkoinen kuormitus aiheutuu jokien, purojen, ojien ja norojen kautta järveen valuvista, ravinteita sisältävistä vesistä koko valuma-alueelta. Ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähentämällä saadaan vesistöjen tilaa parannettua.

• Maatalouden vesiensuojelu
• Metsätalouden vesiensuojelu
• Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen

Rehevyyttä vähentävät toimenpiteet

Rehevöityneen järven tilaa voidaan parantaa usein eri tavoin. Keskeistä on järven valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentäminen. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen varmistaa varsinaisten järvessä tehtävien kunnostustoimien vaikutusten pysyvyyttä.

• hapettaminen
• ravintoketjukunnostus
• ravinteita saostavat kemialliset käsittelyt

Järven käyttökelpoisuutta lisäävät toimenpiteet

Toimenpiteiden tavoitteet liittyvät useimmiten vesistön virkistyskäyttöarvon parantamiseen. Järven mataluus, liettynyt pohja, huono veden laatu ja runsastunut vesikasvillisuus saattavat vaikuttaa järven käyttöön kuten uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Vesikasvien vähentämisellä, ruoppauksella ja veden pinnan nostolla ei yleensä ole vaikutusta veden laatuun.

• Ruoppaus
• Vesikasvien poisto
• Vedenpinnan nosto

Tutkimus- ja kehitysasteella olevat toimenpiteet

Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään mm. ympäristöhallinnossa, yliopistoissa ja yrityksissä. Kehitteillä on mahdollisesti tehokkaampia ja kustannuksiltaan edullisempia menetelmiä.

• Kipsaus
• Savipeitto
• Pohjan pöyhiminen
• Järven tilapäinen kuivattaminen