Pohjavesi on vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesivarastot täydentyvät keväällä lumen sulamisvesistä ja syksyllä syyssateista.

Pohjaveden esiintyminen ja määrä

Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta vaihtelee noin yhdestä jopa yli kolmeenkymmeneen metriin, mutta on yleensä noin 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella.

Muutokset pohjaveden pinnankorkeudessa kuvastavat muutoksia pohjaveden määrässä. Pohjaveden määrää voivat vähentää esimerkiksi kuivuus, pohjaveden runsas käyttö ja maaperän voimallinen muokkaus.

Pohjaveden käyttö

Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä ja vesilaitosten raakaveden lähteenä. Suomessa vesilaitokset käyttävät noin 0,7 miljoonaa kuutiota pohjavettä vuorokaudessa. Niiden jakamasta vedestä kaikkiaan noin 60 % on pohjavettä. Haja-asutusalueilla käytetään lähes yksinomaan kaivoista saatavaa pohjavettä.

• pohjaveden ottaminen (VL luku 9, 4-17 §)

Pohjaveden laatu

Suomen pohjavedet ovat yleensä laadultaan hyviä; usein pohjavesi soveltuu talousvedeksi sellaisenaan.

Maa- ja kallioperän ominaisuudet voivat aiheuttaa pohjaveden käyttöä haittaavia korkeita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Paikallisesti voi esiintyä myös haitallisia määriä arseenia, fluoria ja radonia. Lempäälän kunnan alueella talousveden laadun osalta on huomionarvoista arseenin ja radonin yleinen esiintyminen porakaivovesissä.

Pohjaveden laatu harjualueilla on parempi kuin savien alla. Laadun heikkenemisen savien alla aiheuttaa mm. pohjaveden hapen puute, minkä vuoksi rauta ja mangaani liukenevat veteen. Pohjaveden laatua voivat muuttaa myös ihmisen toiminnan seurauksena maaperään jotuvat aineet.

Lue lisää kaivoveden laadusta.