Lempäälän vesistöt

Lempäälän kunnan halki virtaa eräs Kokemäenjoen vesistön suurimmista reittivesistöistä – Vanajaveden-Pyhäjärven vesistö. Reittivesistön ohella Lempäälästä löytyy 48 erillistä järveä.

Reittivesistö muodostaa Lempäälän kunnan vesipinta-alasta suurimman osan. Lempäälän pinta-alasta noin 13,2 % on vettä. Muut järvet ovat suhteellisen pieniä. Vain Höytämönjärvi, Mäyhäjärvi ja Tervajärvi ovat pinta-alaltaan yli 100 hehtaaria. Reittivesistön rantaviivan pituus on 86,3 kilometriä ja pienjärvillä 98,1 kilometriä.

Lisätietoa ympäristöhallinnon kotisivuilta:

• Vesistöalueiden yleiskuvaus
  
• Lempäälän järvet
  
• Vesistöjen säännöstely

Vesistöjen tarkkailu

Lempäälän kunnan vesistöjen tilaa seurataan näytteenotoin.

Lempäälän jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailu on osa Vanajaveden-Pyhäjärven yhteistarkkailua. Linkkinä vuoden 2008 tarkkailuraportti, josta ilmenee myös näytteenottopisteet.

Lempäälän järvistä Koipijärven ja Höytämönjärven vedenlaatua seurataan vuosittain. Muista Lempäälän järvistä näytteitä otetaan harvemmin. Vesinäytteitä otetaan lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja loppukesällä (elo-syyskuu), kerrosteisuuskausien lopussa. Vesinäytteistä analysoidaan muun muassa happi- ja fosforipitoisuutta ja pH:ta.

Muu tarkkailu:

Lisää tietoa vesistöistä ja vedenlaadusta:

• Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
• Pirkanmaan ELY-keskus
  

Vesien tilan arviointi

Vesien tilan arvioinnista vastaa Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset.

Vesien tilan arviointi on 1970-luvulta alkaen perustunut luokitukseen, jossa painotetaan vesien käyttökelpoisuutta eri tarkoituksiin; vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Linkissä tuorein, 2005 valmistunut, pintavesien laatuluokituskartta Pirkanmaalla 2000-2003.

Tulevaisuudessa vesien tilaa arvioidaan monipuolisemmin

Jokien, järvien ja rannikkovesien tilan luokittelussa huomioidaan tulevaisuudessa koko vesiekosysteemin tila eikä ainoastaan veden käyttökelpoisuus ihmisen kannalta.

Pintavedet luokitellaan ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Uudessa luokittelussa esimerkiksi luontaisesti rehevä järvi tai humuksen ruskeaksi värjäämä vesistö on ekologisesti hyvässä tilassa, jos ihmisen toiminta ei ole sitä juurikaan muuttanut. Esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten ja vesikasvien tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen.

Pintavesien uusi luokittelu tulee esittää ensimmäisen kerran vuoteen 2009 mennessä vesienhoitoalueiden hoitosuunnitelmissa.

Käyttökelpoisuusluokitus ja Lempäälän järvet

Järvet ja joet jaetaan käyttökelpoisuusluokituksessa viiteen eri laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokitus on suuntaa antava. Veden laatu vaihtelee esimerkiksi vuodenajoittain ja järvi voitaisiin luokitella jonkin ominaisuuden perusteella hyväksi, mutta esimerkiksi järville tyypillinen humusleimaisuus alentaa laatuluokitusta tyydyttäväksi.

Luokittelussa käytetään useita vedenlaatua kuvaavia muuttujia, joita ovat veden rehevyys (ravinteiden ja levätuotannon määrä), humuksen ja hapen pitoisuudet, sameus ja näkösyvyys, hygieeninen laatu, levähaitat sekä myrkyllisten aineiden esiintyminen. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat

Laatuluokka erinomainen

Vesialue on luonnontilainen. Vesistö on yleensä karu, kirkas tai lievästi humuspitoinen. Vesistössä on hyvä happitalous. Veden käyttöä rajoittavia leväesiintymiä ei todeta. Vesistö soveltuu erittäin hyvin kaikkiin käyttömuotoihin.

• Lempäälässä ei ole laatuluokkaan erinomainen kuuluvia järviä

Laatuluokka hyvä

Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Vesistössä ei ole voimakasta happivajausta. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.

• Lempäälässä laatuluokkaan hyvä kuuluvat ainakin seuraavat järvet Höytämönjärvi, Hervantajärvi, Tervajärvi

Laatuluokka tyydyttävä

Vesistössä on selvästi rehevöitymiseen viittaavia piirteitä. Happivajaus on selvästi havaittavissa alusvedessä kerrosteisuuskausien lopulla. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaan huomattavan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähaittoja voi esiintyä toistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Veden laatu on virkistyskäytön kannalta selvästi alentunut edellisiin luokkiin verrattuna.

• Suurin osa Lempäälän järvistä kuuluu tähän luokkaan

Laatuluokka välttävä

Voimakasta rehevöitymistä tai selviä happiongelmia, jopa happikatoja. Myös mataluus ja voimakas ruohottuminen pudottavat järven tähän luokkaan. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla selvästi luonnontilaisia arvoja korkeampia. Litorina-savimaiden vesistöissä pH-arvot voivat olla hetkellisesti hyvin alhaisia ja happamuudesta johtuvia kalakuolemia saattaa ajoittain esiintyä. Levähaitat ovat yleisiä ja saattavat rajoittaa veden käyttöä pitkiä ajanjaksoja. Sopii vain heikosti virkistyskäyttöön.

Laatuluokka huono

Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama. Levähaitat ovat erittäin yleisiä ja runsaita estäen vesistön käytön usein pitkäksikin aikaa. Rehevyydestä johtuen myös happitilanne voi olla heikko. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, sedimentissä tai eliöstössä voivat olla tasolla, josta aiheutuu selvä riski vesistön käytölle tai vesiluonnolle. Litorina-savimaiden vesistöissä pH-arvot voivat olla hyvin alhaisia pitkiä ajanjaksoja, jolloin happamuudesta johtuvia kalakuolemia esiintyy toistuvasti. Vesistön käyttöä rajoittaa pysyvästi tai ajoittain jokin edellä mainituista tekijöistä.