Verkostoon liittymättömissä kiinteistöissä talousvesi saadaan käyttöön omasta tai naapurien kanssa yhteisestä rengas- tai porakaivosta. Lähdekaivoja on huomattavasti vähemmän ja nykyisin kaivon rakentaminen luonnontilaiseen lähteeseen ei ole enää sallittua.

Kaivoveden tutkiminen

Kaivoihin liittyvää tietoa löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivustosta Kaivot

Kuva: Eija Isomäki

Rengaskaivot

Pääosa haja-asutusalueiden yksityistalouksien kaivoista on betonirenkaista tehtyjä rengaskaivoja, joiden syvyydet vaihtelevat muutamasta metristä yli kymmeneen metriin. Moreenimaasta vettä saadaan yleensä muutamia kuutiometrejä vuorokaudessa. Hiekka- ja soramaahan kaivetut rengaskaivot ovat runsasvetisempiä ja niistä voidaan saada vettä jopa useita kymmeniä kuutiometrejä vuorokaudessa.

Porakaivot

Kallioperään poratut pieniläpimittaiset (14-15 cm) porakaivot ovat yleisiä alueilla, missä maakerrokset ovat niin ohuita, että rengaskaivoista on vaikea saada riittäviä vesimääriä. Porakaivojen syvyydet vaihtelevat parista kymmenestä metristä yli sataan metriin, tavallisimman syvyyden ollessa 40-60 metriä. Useimmat porauksista lävistävät vaihtelevan paksuisia maakerroksia, jotka pyritään eristämään maaputkella varsinaisesta kallio-osuudesta. Porakaivojen vesimäärät ovat tavallisesti 10-50 m3/vrk. Suomen kallioperän rikkonaisuutta osoittaa se, että vain harvoin porakaivot ovat jääneet kokonaan kuiviksi.

Veden laatu

Kaivoveden laatu vaihtelee maaperän ja ympäristöolosuhteiden mukaan. Lempäälän kunnan alueella talousveden laadun osalta on huomionarvoista arseenin ja radonin yleinen esiintyminen porakaivovesissä. Myös kaivon kunnolla, kuten kaivon rakenteiden tiiviydellä ja puhtaudella on suuri merkitys veden laatuun.

Haja-asutusalueella veden laadun valvonta on säännöllistä maidontuotantotiloilla, elintarvikehuoneistoissa ja kouluissa. Yksityistaloudet ovat tutkituttaneet kaivovetensä laadun, erityisesti terveyshaittoja epäiltäessä.

Kaivoveteen ei kiinnitetä huomiota silloin, kun se on väritöntä, hajutonta ja mautonta. Siinä voi kuitenkin olla huomattava määrä aineita, jotka vaikuttavat paitsi veden terveydelliseen laatuun myös vesilaitteiden toimivuuteen ja putkistojen syöpymiseen.

Kaivon kunto ja veden laatu tulisi tutkia säännöllisesti. Veden laadussa havaittujen muutosten lisäksi vesi olisi suositeltavaa tutkia vähintään kolmen vuoden välein.

Lue lisää

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (LIITTEET)

• Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet

• Arseeni

• Radon

• Fluori

• Kloridi

• Veden mikrobiologinen laatu

• Rauta ja mangaani

• Typpiyhdisteet

Kaivon kunnostaminen

Jos kaivovesi on likaantunut, täytyy ennen kaivon puhdistusta selvittää likaantumisen syy ja poistaa lian aiheuttaja. Esimerkiksi kaivon desinfiointi on kertaluontoinen toimenpide, eikä se auta pitkään, jos kaivoon pääsee jatkuvasti bakteereita jäteveden tai maaperän pitkäaikaisen likaantumisen seurauksena.

Kaivoveden likaantuminen on voinut aiheutua esimerkiksi

• huonokuntoisista kansirakenteista tai renkaista
• renkaiden liikkumisesta
• putkiston läpiviennin epätiiviydestä
• putkiston ja vesisäiliön huonosta kunnosta
• kaivon pohjan liettymisestä
• kaivon ympäristön väärästä muotoilusta
• vääränlaisesta tuuletusputkesta
• jätevesien joutumisesta kaivoon
• pieneläinten joutumisesta kaivoon

Kaivon kunnostus vaatii tietoa, taitoa ja tarkkaa huolenpitoa työturvallisuudesta. Harkitse työn tilaamista kokeneilta tekijöiltä.

Ennen kaivon puhdistusta varataan juoma- ja talousvettä riittävästi. Vettä voidaan tarvita useammaksi päiväksi. Myös puhdasta huuhteluvettä on tarpeen varata, jos kaivon pesu tehdään omatoimisesti.

Kallioporakaivon puhdistus

Kallioporakaivon puhdistusta ei pysty suorittamaan omatoimisesti. Puhdistuksen pystyy tekemään kaivourakoitsija, jolla on puhdistukseen tarvittavat välineet.

Ohjeita rengaskaivon kunnostamiseen ja puhdistukseen