Intranet     Palaute     Yhteystiedot    Sivukartta          Tulosta   
Ajankohtaista

 

UUSI RAKENNUSJÄRJESTYS, PÄIVITYS MENEILLÄÄN

Palautetta voi antaa 9.3.-23.3.2012 välisenä aikana.

PDF-tiedostoOAS nähtävillä 9_3-23_3_2012 .pdf (63 kB)
Rakennusjärjestyksen päivittämisen osallistumis- ja arviontisuunnitelma (OAS)
PDF-tiedostoLempaala suunnittelutarvealueet 2012-03.pdf (244 kB)
Luonnos Uudesta suunnittelutarvealueesta - tehty muutos 14.3. kun ei näkynyt oikein
PDF-tiedostoLempaala suunnittelutarvealueet 2002-06.pdf (212 kB)
vanha suunnittelutarvealue

***************************************

12.1.2012

Rakennusvalvonnan Lomakkeet-osioon on lisätty lomake puunkaatamisen ilmoittamiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 128 § mukaan maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): asemakaava-alueella; yleiskaava-alueella jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä alueella jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupaa ei tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.

Uusi lomake on otettu käyttöön maisematyöluvan tarpeellisuuden arvioimisen nopeuttamiseksi.

Lomakkeen voi täyttää sähköisesti, tulostaa ja allekirjoittaa.
Liitteeksi on syytä laatia pihapiirros, josta selviää kaadettavat puut ja pihaan kasvamaan jäävät / istutettavat puut sekä tontilla olevat rakennukset. Piirroksen olisi hyvä olla mittasuhteiltaan mahdollisimman oikean mukainen.

*******************************************************************

26.5.2011

Internet sivumme ovat päivityksessä.

*******************************************************************

 

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen
Maalämmön hyödyntämiseksi tehtävien lämpökaivojen poraaminen ja lämmönkeruuputkiston asentaminen vaativat rakennusvalvonnan luvan. Uudiskohteissa maalämmön käyttöä koskeva lupa sisältyy rakennuslupaan. Lämmitysjärjestelmän vaihdossa maalämpöön riittää toimenpidelupa.

Rakennusvalvonnan sivuille on lisätty ohjeet ja toimenpidelupahakemus/rakentamistapalomake.

*******************************************************************

28.7.2011

Suomen Kiinteistöliitto

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry
 
TIEDOTE 1.7.2011
Julkaisuvapaa
 
Ilmalämpöpumppu ei saa aiheuttaa häiritsevää meteliä
 
Ilmalämpöpumput ovat nousseet taloyhtiöissä kuumaksi puheenaiheeksi. Kiinteistöliitto ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU muistuttavat, että oikein asennettu ja huollettu laite ei pidä häiritsevää meteliä. Liitot kehottavatkin ottamaan yhteyttä meteliasioissa taloyhtiöön, jonka on selvitettävä asia. Paikalle voidaan kutsua tarvittaessa terveystarkastaja, joka voi arvioida mahdollisen terveyshaitan olemassaolon.
 
Jos laitteesta aiheutuu häiritseviä runkoääniä, on arvioitava, onko laitteen asennus ja kiinnitys tehty asianmukaisesti. Laitteen tärinävaimennus on otettava varsinkin kerrostaloissa tosissaan. Laitteen ulkoyksikkö kannattaa kiinnittää vaikka parvekkeen lattiaan asennustelineeseen, jossa on mukana kumivaimentimet, sanoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy.
 
Mikäli ilmalämpöpumpun asennus muuttaa rakennuksen julkisivua radikaalisti, on otettava yhteyttä myös kunnan rakennusvalvontaan ja varmistettava vaatiko asennustyö viranomaisluvan. Kunnossapitovastuu ilmalämpöpumpusta ja mahdolliset asennuksen välilliset kustannukset kuuluvat aina osakkaalle, mikäli hän itse on laitteen hankkinut, muistuttaa Kiinteistöliiton lakimies Jaana Sallmén.
 
Asentajalla oltava kylmäainelupa
 
Taloyhtiön on varmistettava, että lämpöpumpun asentajalla on voimassa oleva kylmäainelupa.Viime kädessä asian voi varmistaa Turvallisuus ja kemikaaliviraston eli Tukes:n rekisteristä. Ulkoyksikkö on sijoitettava siten, ettei sen päälle voi pudota esimerkiksi katolta lunta, ja ettei puhaltimesta aiheudu myöskään meluhaittaa naapureille. Kerrostaloissa ulkoyksikkö asennetaan parvekkeelle tärinäkumeilla varustetun asennustelineen päälle. Näin ehkäistään laitteesta syntyvät runkoäänet ja saadaan ulkoyksikkö asennettua siten, ettei se näy häiritsevästi rakennuksen ulkopuolelle, kertoo toiminnanjohtaja Petri Koivula SULPUsta.
 
Asennuksessa on myös tärkeää huolehtia kondenssiveden hallitusta johtamisesta viemäriin tai muuta reittiä pitkin pois rakennuksesta, jotta vältytään kondenssiveden aiheuttamilta kosteusvaurioilta. Ulkoseinään tulevien läpivientien paikat on valittava huolella ja ne on toteutettava hyvää rakennustapaa noudattaen ja tiivistettävä asianmukaisesti.
 
Oikein toteutettu ilmalämpöpumpun asennus on sekä osakkaan että taloyhtiön etu: Osakas saa nauttia kesäisin viileämmästä sisäilmasta ilman, että siitä on haittaa muille osakkaille. Lämpöpumpun asentajan valinta on hyvin tärkeässä roolissa onnistuneessa lopputuloksessa. Osakas voi useimmiten olla rauhallisin mielin, kun asentajalta löytyy lakisääteisten kylmälupien lisäksi myös aikaisemmin toteutettuja referenssikohteita ja vapaaehtoinen SULPU:n sertifiointikoulutuksen läpikäynti.
 
Taloyhtiö voi asettaa luvan myöntämiselle ehtoja
 
Taloyhtiöissä ilmalämpöpumppuja ei saa asentaa yhtä suoraviivaisesti kuin omakotitaloissa vaan sen asentamiseen tarvitaan ennen töiden aloittamista taloyhtiön lupa. Kiinteistöliitto ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU suosittelevat, että ilmalämpöpumpuista ja niiden asentamisesta tehdään yhtiökokouksessa periaatepäätös – puolesta tai vastaan - kun asia on ajankohtainen. Tämän jälkeen luvan yksittäisen ilmalämpöpumpun asentamiseen antaa taloyhtiön hallitus periaatepäätöksen mukaisesti.
Kerros- ja rivitaloyhtiöissä käytetään ilmalämpöpumppuja pääasiassa kesäajan viilennykseen, mutta suoran sähkölämmityksen taloyhtiöissä laitetta voidaan hyödyntää myös talvella lämmityksessä. Ilmalämpöpumppujen asentaminen kerros- tai rivitaloyhtiöissä on toteutettava huolellisesti ja asunto-osakeyhtiölakia noudattaen.
 
Tärkeää on muistaa, että kaikkia osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti – myös ilmalämpöpumppukysymyksissä. Halutessaan osakkaat voivat myös enemmistöllä päättää, että yhtiössä toteutetaan varsinainen perusparannushanke, jolloin taloyhtiö hankkii ilmalämpöpumpun jokaiseen asuntoon.
 
Taloyhtiö voi asettaa luvan myöntämiselle ehtoja, jotka voivat koskea esimerkiksi ulkoyksikön sijaintia. Lisäksi taloyhtiöllä on oikeus valvoa asennustyötä. Tarvittavat valvontatoimet on arvioitava tapauskohtaisesti.
 
Jotta yhtiö voi ottaa kantaa muutostyön asianmukaisuuteen, on osakkaan esitettävä lupahakemuksessaan ulkoyksikön sijaintipaikka ja asennustapa, suunnitelma kondenssiveden poisjohtamisesta, ulkoseinään tehtävien läpivientien toteuttamisesta, asunnon sähkösyötön riittävyydestä ja tiedot lämpöpumpun asentajasta, korostaa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy.
 
Lisätietoja:
 
Petri Pylsy
energia-asiantuntija                                                                             
Kiinteistöliitto
p. (09) 1667 6225
 
                                                                                                                                                                                                                         
Jaana Sallmén
lakimies
Kiinteistöliitto
p. (09) 1667 6761
                       
 
PetriKoivula
toiminnanjohtaja
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry
p. 040 838 8018
                       

*******************************************************************

Metallisten kevythormien CE-merkintä ja määräystenmukaisuus

Kun savupiippu ja siihen liittyvä tulisija tai lämmityslaite suunnitellaan rakennukseen, vastaa pääsuunnittelija yhdessä rakennuttajan ja muiden suunnittelijoiden kanssa siitä, että piippu täyttää RakMK E3:n vaatimukset.
 
Rakennustuotteiden käyttäjän tai hänen suunnittelijansa tehtävänä on valita tarjotuista CE-merkityistä tuotteista se, joka täyttää viranomaisten asettamat vähimmäisvaatimukset ja lisäksi soveltuu parhaiten aiottuun käyttökohteeseen.
 
Vastaavan työnjohtajan vastattavaksi jää piipun rakentaminen säädösten ja määräysten mukaisesti.
 
Tuotteen CE-merkintä ei ole osoitus sen määräystenmukaisuudesta. Kevythormi voi olla asiallisesti CE-merkitty, vaikka se ei täytä RakMK E3 (2007) vaatimuksia. Tuotteen CE-merkintä ei myöskään automaattisesti takaa rakennustuotteiden yhteensopivuutta ja käyttökelpoisuutta. Tuotteen soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen täytyykin aina erikseen varmistaa, koska CE-merkinnässä ei ole huomioitu eri maiden kansallisella tasolla rakennuksille ja rakennusosille asettamia vaatimuksia.
 
Suomalaisten käyttöolosuhteiden mukainen eristetty läpivienti estää kevythormin ulkopinnan tuulettumisen ja voi hormin rakenteesta riippuen aiheuttaa merkittävän pintalämpötilan nousun sekä hormissa että ympäröivissä väli-/yläpohjarakenteissa. CE-merkinnässä ilmoitettu, tuulettuvana rakenteena määritetty suojaetäisyys ei tällöin välttämättä riitä varmistamaan kevythormin paloturvallisuutta eristetyn läpiviennin kohdalla. Tämän asian selvittämisestä joko laskennallisesti tai kokeellisesti on maininta RakMK E3 (2007):n sovellusohjeeksi laaditussa Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisussa RIL 245-2008 / Pienet savupiiput. Suunnittelu-, rakentamis- ja huolto-ohjeen kappaleessa 4.3.3.
 
Hyvänä esimerkkinä tuotteen käyttökelpoisuuden varmistamisesta toimii metallisten kevythormien suomalaisten käyttöolosuhteiden mukainen väli-/yläpohjan hormiläpiviennin asennustapa. Suomalaisissa käyttöolosuhteissa väli-/yläpohjan paksuus on usein 400 mm tai enemmän ja hormin CE-merkinnässä ilmoitettu suojaetäisyys läpiviennissä on aina eristetty. Kuitenkin CE-merkintää varten metalliset kevythormit testataan standardin EN 1859 mukaisesti testirakenteessa, jossa väli-/yläpohjan paksuus on ainoastaan 200 mm ja hormin suojaetäisyyden mukaista läpivientiä ei ole eristetty. Eli CE-merkinnän mukaisessa testitilanteessa kevythormin ulkopinta pääsee tuulettumaan.
 
Seuraavassa ohjeita CE-merkinnän huomioimisesta metallisten kevythormien valvonnassa:
1)     pyydä nähtäväksi sekä tuotteessa/tuotepakkauksessa oleva CE-merkintä että ns. kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä; kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä on usein asennus- ja käyttöohjeiden mukana
2)     pyydä valmistajalta / maahantuojalta nähtäväksi EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä ilmoitetun laitoksen myöntämä todistus tehtaan laadunvalvonnasta
3)     pyydä hormin valmistajalta selvitys hormin asennusohjeessa olevan väli-/yläpohjan läpivientirakenteen toimivuudesta suomalaisissa käyttöolosuhteissa. Jos mitään selvitystä asiasta ei löydy, on syytä epäillä läpivientirakenteen toimivuutta ja suojaetäisyyksien riittävyyttä suomalaisissa käyttöolosuhteissa
4)     jos metallisessa kevythormissa on käytetty sivusiirtymän mahdollistavia kulmakappaleita: pyydä valmistajalta selvitys tuotteen lämpörasitus- ja kaasutiiveystesteissä käytetyn testihormin rakenteesta