Lempäälän keskustan kehittämisseminaari keräsi yllätyssuuren yleisön

Keskustan asukkaille, yrittäjille ja kunnan päättäjille tarkoitettu keskustan kehittämisseminaari järjestettiin Lempäälän Piippo-keskuksessa torstaina 12.11.2009.

Tilaisuuden avannut kunnanjohtaja, keskustan kehittämistyöryhmän pj. Olli Viitasaari kertoi väkimäärän olleen mieluinen yllätys. Viitasaari muistutti, että hyvällä kunnalla on vahva keskusta. Niinpä Tampereen seudullakin lähes joka kunnassa paneudutaan nyt keskustojen kehittämiseen. Lempäälän osalta Viitasaari totesi, että aihetta kehittämiseen on. Lempäälän nauhamainen rakenne on haasteellinen ja aiheuttaa mm. sen, että Kuljun ja Sääksjärven asukkaat asioivat usein Tampereella oman kunnan sijasta. Toisaalta Viitasaari näkee Lempäälässä paljon myös mahdollisuuksia, kauniita maisemia, luontoa ja vesistöjä. Haasteelliseksi kehittämisen tekevät mm. keskusta-alueen kapeus, sitä halkovat tiet ja rautatie. Tärkeänä kehittämistyössä Viitasaari näkee vuoropuhelun suunnittelijoiden ja asukkaiden kesken. Illan tilaisuus on hyvä esimerkki tästä.

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen

Kunta mahdollistajana ja innostajana

Uusia ideoita keskustan kehittämiseen tarjosi puheenvuorossaan toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen Elävä kaupunkikeskusta ry:stä. Hän näki kunnan roolin mahdollistajana ja innostajana. Hän muistutti, että pienikin kunta tai kaupunki voi olla houkutteleva ja että jokaisessa kunnassa on omat vahvuutensa, joita tulee korostaa. Lemminkäisen mukaan on tärkeää, että on yksi keskustavisio, johon kaikki eri toimijat sitoutuvat. Hyvään lopputulokseen ei koskaan päästä, jos visio vaihtuu aina kun päättäjät vaihtuvat. Hyvä keskusta on notkea, jonka kehittyminen vaatii joustavaa ajattelua. Jos keskusta ei kehity ajan myötä, se kuolee. Hyvänä esimerkkinä Lemminkäinen mainitsi Pariisin, jossa uusi ja vanha kohtaavat ja muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Suunnittelussa erityishuomiota vaativaksi asiaksi Lemminkäinen mainitsi myös ikärakenteen tuomat muutokset. On tarkkaan mietittävä, miten vanhemmat ikäryhmät asioivat ja mitä palveluita he tarvitsevat. Lempäälän erinomainen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat omiaan houkuttamaan tänne maksukykyisiä ikäihmisiä. Lentokentän läheisyys on etu seniorikansalaisille, jotka enenevässä määrin matkustelevat ja haluavat ehkä viettää osan kylmästä talvikaudesta etelän lämmössä.

Autoistumisen Lemminkäinen ei usko vähenevän, mutta tulevaisuuden kuluttaja ajaa pienellä, ympäristöystävällisemmällä autolla, joka yhä enenevässä määrin toimii sähköllä.

Lemminkäinen kannustaa rohkeisiin ratkaisuihin. Hänen mukaansa hyvään kehittämiseen kuuluvat myös soraäänet. Hyvä suunnitelma ei ole koskaan mitäänsanomaton, yhdentekevä. Se herättää aina keskustelua, ajatuksia puolesta ja vastaan. Ilman keskustelua ei ole kehitystä.

Jos Lemminkäinen saisi päättää, tulevaisuudessa Lempäälän keskustassa

- huolto- ja asiakasliikenne ovat maan alla

- kaupat ovat katutasossa ja katutila on asiakkaille

- toimistot/ työpaikat ovat sijoittuneet välikerroksiin

- asuminen sijoittunut yläkerroksiin

- puistomaiset viheralueet ovat katoilla

Tällaisen keskustan Lemminkäinen arvelee toimivan houkuttimena myös uusille, nuorille asukkaille, joita Lempääläkin tarvitsee, sillä siellä, missä on ihmisiä, on tulevaisuutta, tiivistää Lemminkäinen.

Tilaisuuden aluksi kahviteltiin

Hyvä keskusta ei tyhjene illalla

Kuntien menestys riippuu yrityselämän kilpailukyvystä ja menestyksestä arvioi aluejohtaja Ilkka Kääriäinen YIT:ltä. Hyvässä, toimivassa keskustassa pitää olla asumista ja yritystoimintaa, eikä se saa tyhjentyä toimistoajan päätyttyä.

Vetovoimaisessa keskustassa on Kääriäisen mukaan

- viihtyisä ympäristö sekä autoille että jalankulkijoille

- vireää elinkeinotoimintaa

- riittävästi sekä yksityisiä että julkisia palveluita

- kehittyviä palveluita ja asumista eri ikäryhmille

- eri toimijoiden verkostoitumista

- hyvällä tasolla oleva turvallisuuden tunne

- yhteiseen visioon sitoutuneet päättäjät

Projektipäällikkö Marita Palokoski ja kunnanjohtaja Olli Viitasaari

Tulevaisuuden keskusta on monipuolinen

Osayleiskaavaa keskustan kehittämisen välineenä valotti projektipäällikkö Marita Palokoski, Lempäälän kunnasta. Hänen visiossaan Lempäälän keskusta on elinvoimainen, viihtyisä, monipuolinen ja omaleimainen.

Lempäälän keskustan identiteetti muodostuu hänen mukaansa eri osa-alueista, kuten hallinnollinen keskusta, kauppapalveluiden keskusta, keskusta-asuminen, kävelykeskusta ja kulttuuritarjonta. Suunnittelun tavoitteena on yhdistää nämä osa-alueet toimivaksi kokonaisuudeksi, keskustaksi joka olisi myös lempääläisten yhteinen olohuone. Palokoski näkee mahdollisuutena myös satamapalveluiden ja –olosuhteiden kehittämisen, samoin kuin torialueen ja siihen liittyvien puolilämpimien tilojen kehittämisen. Tulevaisuuden keskusta on monipuolinen, erilaisia asumismuotoja sisältävä alue, jossa ei ole unohdettu myöskään lapsiperheiden tarpeita. Vesistöjen varteen nousisi terassitaloja, jotka houkuttaisivat muuttamaan Lempäälän keskustaan.

Mahdollisuuksien Lempäälä syntyy Palokosken mukaan tahdolla, määrätietoisuudella, pitkäjänteisyydellä, rohkeudella ja näkemyksellä.

Jo kahvin yhteydessä virisi vilkasta keskustelua.

Kadut ovat kaikille ja tilassa on eri toimintoja

Toimialapäällikkö Jouni Lehtomaa Ramboll Finland Oy:stä näkee hyvän keskustan paikkana, jossa jalankulkijat ja autot liikkuvat sulassa sovussa, osin jopa samoilla väylillä. Tiukat rajaukset jalankulkijoiden ja autoilijoiden alueille olisi häivytetty, mutta silti, tai juuri sen vuoksi, ei tarvittaisi liikennemerkkien viidakkoa tiukkoine nopeusrajoituksineen. Hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan autoilijallekin tunne, että hänen tulee liikkuessaan ottaa huomioon myös muut tienkäyttäjät. Useita esimerkkejä toimivista keskustoista, joissa autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät onnistuneesti samoja väyliä, Lehtomaa löysi Keski-Euroopasta, muutaman myös Ruotsista. Suomesta Lehtomaa otti esimerkiksi Rovaniemen, jonka ydinkeskusta on rauhoitettu kävelykeskustaksi, mutta jota halkovat myös autoilijoiden väylät ilman korkeita reunakivetyksiä. Autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat ovat tottuneet liikkumaan samoilla väylillä ja ongelmilta on vältytty.

Rovaniemikin on esimerkki jaetusta tilasta, jonka ominaispiirteisiin kuuluu, että

- kadut ovat kaikille ja tilassa on eri toimintoja

- liikennetila on jaettu, ominaista on ihmisen nopeus

- tila mahdollistaa, ei rajoita

- tilassa tapahtuu aktiivista vuorovaikutusta

- alue tai tila on huolellisesti suunniteltu ja siellä on tilaa ihmisille

- käyttäjille annetaan sananvaltaa

Lehtosen mukaan on parempi, että tila on hieman kaoottinen kuin valheellisesti turvallinen. Kun jokainen alueella liikkuja tietää odottaa yllätyksiä, niihin osaa varautua. Jos esim. autoilijoiden väylät ovat tiukkaan rajatut ja esim. liikennevaloin ohjatut, autoilija saattaa tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen, joka heikentää reaktiokykyä.

Keskustelua positiivisessa hengessä

Alustukset herättivät myös keskustelua, jota käytiin positiivisessa hengessä. Tuntui, että läsnäolijoiden keskuudessa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että kehittämistarvetta on ja kehittämiseen suhtauduttiin myönteisesti ja tuloksia odotetaan innokkaasti.

Päivi Nahkola